Ero sivun ”Valmet Vihuri” versioiden välillä

'''Valmet Vihuri''' oli [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] harjoitushävittäjä vuosina [[1953]]-–[[1959]].

[[Valmet]] kehitti konetta ankarien taloudellisten rajoitusten puitteissa 1950-luvun alussa [[VL Pyry]]n korvaajaksi. Koneen pääsuunnittelijana toimi [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]]. VMT:n lentokoneinsinöörit '''L. Hämäläinen''' ja '''T. Mäntysalo''' tekivät pääosan suunnittelusta vuosina 1948-491948–49. Vaihtoehtojen puutteessa moottoriksi valittiin vanha Bristol Mercury. Prototyypin (VH-1) ensilento tapahtui [[6. helmikuuta]] [[1951]] Tampereen [[Härmälä]]n kentältä. Ohjaajana oli tehtaan [[Koelentäjä|koelentäjä]] kapteeni [[Esko Halme]]. Onnistuneiden koelentojen jälkeen ilmavoimat tilasi [[27. huhtikuuta]] 1951 30 konetta käsittävän II-sarjan. Vuoden 1954 syksyllä ilmavoimat tilasi vielä 20 koneen ns. III-sarjan. Viimeinen sarjan koneista luovutettiin [[15. tammikuuta]] [[1957]].

[[Valmet Lentokoneteollisuus|Valmetin Lentokonetehdas]] valmisti 51 Vihuria kolmessa eri sarjassa (I-III) [[Kuorevesi|Kuorevedellä]] ja Tampereella. Koneiden tunnukset ilmavoimissa olivat VH-1 -– VH-51.

Koneesta tuli aikanaan [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] eniten käytetty lentokone 1950-luvun puoleen väliin mennessä. Sille tapahtui myös paljon onnettomuuksia, josta lehdistö nosti ison hälyn. Vihurin luotettavuutta puitiin myös [[Eduskunta|eduskunnassa]]. Toukokuussa [[1959]] kone joutui lopulliseen lentokieltoon pääministeri [[Reino Kuuskoski|Reino Kuuskosken]] pojan kuoltua Vihuri-onnettomuudessa. Ennen romuttamista Vihureita yritettiin myydä mm. Tunisiaan[[Tunisia]]an -– tuloksetta.