Ero sivun ”Halti” versioiden välillä

Rajapyykin 303B vieressä on peltisessä laatikossa vieraskirja, johon jokainen Haltin "valloittaja" voi merkitä nimensä. Ensimmäisen kirjan Haltille vei naiskolmikko elokuun alussa2. päivä vuonna 1933. Tuon pienen retkikunnan naiset olivat matkan suunnittelijana ja rahastonhoitajana toiminut Anna Lehtonen, ruuan laittajana toiminut Inkeri Arajärvi ja valokuvaajana ja aamukahvin keittäjänä toiminut Kaarina Kari. Viimeksi mainittu on kirjoittanut ystäväpiirinsä retkistä Suomen erävaelluksen alkuaikoina 1930-luvulla kirjan ''Haltin valloitus'' ja ehkä tästä johtuen häntä pidetään useissa lähteissä naisvaeltajien johtajana. Retkikunnan painavat varusteet kuten teltta ja muonat kulkivat Haltin retkellä poron selässä ja kolmen naisen lisäksi retkeen osallistui poron hoitajana ja oppaana 66-vuotias lappalainen Piera Roksi. Oppaana Pierasta ei tosin ollut suurta hyötyä: hän tunsi kyllä porot, mutta ei Haltin seutua, eikä osannut myöskään lukea karttaa.<ref>Kari, Kaarina: Haltin valloitus, sivut 47–79. Suomalainen Kirjapaino Oy 2003 (2. painos, ensimmäinen 1978), ISBN 952-91-5713-4</ref>

Naisretkeilijät veivät vieraskirjan rajapyykille numero 304, eivätkä rajapyykille 303B, jossa kirja nykyisin on<ref>Kari, Kaarina: Haltin valloitus, sivut 49–7947 ja 78. Suomalainen Kirjapaino Oy 2003 (2. painos, ensimmäinen 1978), ISBN 952-91-5713-4</ref>. Syy tähän oli se, ettei rajapyykkiä 303B ollut vielä 1930-luvulla olemassa. Rajapyykki 304 oli sitä vastoin ollut paikoillaan vuodesta 1764 lähtien. Kun rajapyykki 303B rakennettiin Suomen korkeimmalle kohdalle vuonna 1950, siirrettiin vieraskirja samalla uuteen paikkaan.<ref>Rajapyykkeihin 303B ja 304 merkityt ja niiden pystyttämisjankohdan kertovat vuosiluvut.</ref> Rajapyykki 304 on Haltilla aivan Käsivarren pohjoisimmassa nurkkauksessa pisteessä {{coord|69|18|42|N|021|16|45|E|type:landmark_region:FI-10}}.<ref name="karttapaikkaHalti" />