Ero sivun ”Rihla” versioiden välillä

79 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Image:105mm tank gun Rifling.jpg|thumb|300px|Halkaistu, rihlattu 105 mm:n tykkitykinputki]]
'''Rihla''' ( = ura, naarmu ) tarkoittaa arkikielessä nykyään tavallisimmin tuli[[ase]]en [[Piippu (asetekniikka)|piipun]] sisäpinnalla kulkevaa loivasti kiertyvää uraa, joiden tehtävänä on saattaa [[luoti (ampumatarvike)|luoti]] tai muu ammuttava kappale pyörimään lentonsa aikana pituusakselinsa ympäri tarkkuuden parantamiseksi. Näitä uria on [[käsiase]]iden piipussa useimmiten neljästä kahdeksaan, mutta myös muita ratkaisuja sovelletaan. Piipun reiän halkaisijaa mitattuna rihlauran pohjalta vastakkaisen puolen rihlauran pohjaan nimitetään ''[[isokaliiperi]]ksi'' ja piipun reiän halkaisijaa mitattuna rihlaurien väliin jäävän rihlapalkin selästä vastakkaisen puolen rihlapalkin selkään ''[[pikkukaliiperi]]ksi''. Piipun reiän ilmoitettu halkaisija ( esim. 7,62 mm. ) on puolestaan ''[[nimelliskaliiperi]]'' ( kts. [[kaliiperi]] ).
 
Näitä uria on [[käsiase]]iden piipussa useimmiten neljästä kahdeksaan, mutta myös muita ratkaisuja sovelletaan. Piipun reiän halkaisijaa mitattuna rihlauran pohjalta vastakkaisen puolen rihlauran pohjaan nimitetään ''[[isokaliiperi]]ksi'' ja piipun reiän halkaisijaa mitattuna rihlaurien väliin jäävän rihlapalkin selästä vastakkaisen puolen rihlapalkin selkään ''[[pikkukaliiperi]]ksi''. Piipun reiän ilmoitettu halkaisija ( esim. 7,62 mm. ) on puolestaan ''[[nimelliskaliiperi]]'' ( kts. [[kaliiperi]] ).
Alun perin rihlat otettiin käyttöön suustaladattavissa aseissa uudelleenlatauksen helpottamiseksi, sillä muutaman laukauksen jälkeen mustan ruudin palojätteet tekevät piipun seinämiin kertyessään uuden luodin työntämisen piipun perälle raskaaksi ja lopulta käsivoimin mahdottomaksi. Erityisesti sotilaskäytössä tämä oli vakava ongelma ja sitä yritettiin kiertää mm. käyttämällä karkeasti alimittaisia luoteja, mikä kuitenkin heikensi sekä tehoa, mutta etenkin tarkkuutta dramaattisesti. Aluksi rihlauksesta tehtiin suora ( ''[[suorarihlaus]]'' ), jolloin rihlaurat tarjosivat ruudin palojätteille tilaa jonne puristua uuden luodin tieltä, helpottaen siten latausta. Vasta myöhemmin rihlaus alettiin vetää loivasti kiertyväksi, jotta saatiin aikaan [[rotaatiovakavointi]] samoin, kuin [[nuoli]]a valmistettaessa oli tehty "aina"; nuolen sulitus kiinnitetään nimittäin useimmiten nuolivarteen hieman vinoon, jolloin se saa ilmavirran vaikutuksesta nuolen pyörimään lennon aikana ja parantaa siten osumatarkkuutta.
 
Alun perin rihlat otettiin käyttöön suustaladattavissa aseissa uudelleenlatauksen helpottamiseksi, sillä muutaman laukauksen jälkeen mustan ruudin palojätteet tekevät piipun seinämiin kertyessään uuden luodin työntämisen piipun perälle raskaaksi ja lopulta käsivoimin mahdottomaksi. Erityisesti sotilaskäytössä tämä oli vakava ongelma ja sitä yritettiin kiertää mm. käyttämällä karkeasti alimittaisia luoteja, mikä kuitenkin heikensi sekä tehoa, muttaettä etenkin tarkkuutta dramaattisesti. Aluksi rihlauksesta tehtiin suora ( ''[[suorarihlaus]]'' ), jolloin rihlaurat tarjosivat ruudin palojätteille tilaa jonne puristua uuden luodin tieltä, helpottaen siten latausta. Vasta myöhemmin rihlaus alettiin vetää loivasti kiertyväksi, jotta saatiin aikaan [[rotaatiovakavointi]] samoin, kuin [[nuoli]]a valmistettaessa oli tehty "aina"; nuolen sulitus kiinnitetään nimittäin useimmiten nuolivarteen useimmiten hieman vinoon, jolloin se saa ilmavirran vaikutuksesta nuolen pyörimään lennon aikana ja parantaa siten osumatarkkuutta kompensoimalla mm. puisen nuolivarren elämisestä aiheutuvaa virhettä.
 
Rihlattuja piippuja käytetään nykyään lähes kaikissa kivääreissä, [[pistooli|pistooleissa]] ja [[tykki|tykeissä]]. [[Sileäputkinen|Rihlaamattomia]] eli sileitä piippuja käytetään nykyään [[haulikko|haulikoissa]], [[kranaatinheitin|kraanaatinheittimissä]], [[raketinheitin|raketinheittimissä]], [[panssarivaunu]]kanuunoissa sekä joissakin tykeissä.
Rekisteröitymätön käyttäjä