Wikipedia

Ero sivun ”Johannes Öhquist” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh, fix
laajennetaan
Rivi 1:
'''Johannes Wilhelm Öhquist''' ([[6. joulukuuta]] [[1861]] [[Venjoki]], [[Inkerinmaa]] – [[15. lokakuuta]] [[1949]] [[Wolfach]], [[Baden]], [[Saksa]])<ref name="KBmatrikkeli">{{Kansallisbiografia|nimi=Öhquist,[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf JohannesHelsingin (1861yliopiston opettaja- 1949)|tekijä=Manfredja Menger|ajankohta=14virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa P–Ö] Viitattu 17.68.2013.2002|id=6553}}</ref> oli suomalainen virkamies, kielenopettaja, taidehistorioitsija ja poliittisesti aktiivinen kirjailija. Hän edisti Saksan ja Suomen kulttuurisuhteita ja levitti saksan kielellä tietoa Suomesta. Hän pyrki myöhemmin levittämään myös [[kansallissosialismi]]n aatetta Suomeen. Johannes Öhquist oli kenraaliluutnantti [[Harald Öhquist]]in isä.
 
==Ura==
Johannes Öhquistin vanhemmat olivat Veinjoen pappina ja myöhemmin [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Pyhän Marian seurakunta (Pietari)|Pyhän Marian seurakunnan]] kirkkoherrana toiminut [[rovasti]] Johannes Christoffer (Risto) Öhquist sekä Olga Maria Avenarius. Hänen äitinsä oli saksalaista syntyperää ja saksa oli myös Johannes Öhquistin äidinkieli.<ref name="KB"Hän />kävi Hänkolunsakin pääsisaksaksi ja oppi lisäksi täydellisesti ruotsia ja venäjää sekä kohtalaisesti suomea. Öhquist kirjoitti ylioppilaaksi PietarissaPietarin St. Petrischulesta 1881 ja opiskeli oikeustiedettä 1881–1884 [[Pietarin yliopisto|Pietarin]], 1884–1886 [[Moskovan yliopisto|Moskovan]] ja sen jälkeen [[Helsingin yliopisto]]ssa, suorittaenjosta suoritti oikeustutkinnon vuonna 1887. ÖhquistHän olitoimi [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernöörin]] kanslian arkistonhoitajana 1888–1910 ja Helsingin yliopiston saksan kielen lehtorina 1895–19191895–1916. HänLisäksi toimihän lisäksioli 1890-luvulla saksan kielen opettajana useissa eri kouluissa Helsingissä., Vuosinamuun 1918–1927muassa Öhquist[[Svenska olinormallyceum]]issa Suomen1893–1894 suurlähetystön sanomalehtiattašeanaja [[BerliiniNya svenska läroverket]]ssäissä 1895–1897. HänÖhquist saijulkaisi professorinuseita arvonimensakan 1925kielen oppikirjoja ja lukemistoja jotka säilyivät käytössä vuosikymmeniä.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Öhquist, Johannes (1861 - 1949)|tekijä=Manfred enger|ajankohta=14.6.2002|id=6553}}</ref>
 
Öhquist tunsi useita taiteilijoita ja kulttuurivaikuttajia ja osallistui kirjallisuus- ja taidekriitikkona 1900-luvun alussa Suomessa käytyyn keskusteluun [[symbolismi]]sta. Hänen vuonna 1912 julkaisemansa teos ''Suomen taiteen historia'' oli ensimmäinen laaja esitys aiheestaan. Öhquist kokeili siipiään myös kirjailijana ja runoilijana, mutta sai elämänsä aikana julkaistua vain kolme romaania sekä muutamia runojaan. Hän sai professorin arvonimen 1925.<ref name="KB" />
Hänet tunnetaan myös natsiaatteen omaksuneena poliittisena vaikuttajana 1900-luvun alussa. Fenix-Kustannus on julkaissut Matti Liinamaan suomentaman Öhquistin muistelmateoksen "Pietarista kolmanteen valtakuntaan" (2006).▼
 
Vuosisadan vaihteessa Öhquist levitti erityisen ahkerasti Suomen [[Perustuslailliset|perustuslaillisten]] propagandaa saksankielisiin maihin. Hänellä oli laajat yhteydet Saksan ja [[Itävalta|Itävallan]] lehtiin, kustantamoihin ja tunnettuihin henkilöihin. Vuoteen 1918 mennessä hän julkaisi, toimitti tai käänsi noin 20 Suomen kysymystä käsittelevää saksankielistä kirjaa, osan niistä salanimillä Wilhelm Habermann, Wilho Suomalainen ja Richard Schreiber. Lisäksi Öhquist julkaisi satoja aihetta käsitteleviä kirjoituksia ja osallistui vuosina 1901–1902 ''Finnländische Rundschau'' -lehden julkaisemiseen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän kuului [[Jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] tukijoihin ja toimi vuosina 1916–1918 suomalaisten aktivistien [[Berliini]]n-toimistossa ("Finnländisches Büro").<ref name="KB" />
Johannes Öhquist oli myös vuonna 1886 perustetun [[Helsingin Shakkiklubi]]n perustajajäsen, sen varapuheenjohtaja vuosina 1886–1892, puheenjohtaja 1892–1897 sekä 1901–1906 ja Suomen ensimmäinen kärkipelaaja.▼
 
Suomen itsenäistyttyä Öhquist siirtyi Suomen Berliinin-lähetystön palvelukseen, jossa hän toimi aluksi virkailijana, vuodesta 1919 sanomalehtiavustajana ja 1921–1927 sanomalehtiattašeana. Jäätyään 1927 eläkkeelle hän toimi vapaana kirjailijana. Vielä eläkevuosinaankin hän oli johtava hahmo Suomea koskevassa saksankielisessä julkaisutoiminnassa ja välitti vastaavasti Suomeen ja Suomen lehtiin tietoja Saksan oloista ja kirjallisuudesta. Kansallissosialistien noustua 1933 valtaan Saksassa Öhquist kääntyi nopeasti uuden ideologian kannattajaksi ja levittäjäksi. Hän julkaisi vuonna 1938 Saksan propagandaministeriön tuella tuotetun kirjan ''Kolmas valtakunta: kansallissosialismin synty, taisteluvuodet, maailmankatsomus ja yhteiskunta'', joka käännettiin myös ruotsiksi ja saksaksi. Korjattu saksankielinen laitos ilmestyi 1941 nimellä ''Das Reich des Führers''. Vuodesta 1940 Öhquist asui pysyvästi Saksassa, [[Schwarzwald]]in Wolfachissa.<ref name="KB" />
 
Johannes Öhquist oli kolmesti naimisissa. Hänellä oli ensimmäisestä liitostaan kaksi lasta, joista toinen oli kenraaliluutnantti Harald Öhquist.<ref name="matrikkeli" />
 
▲Hänet tunnetaan myös natsiaatteen omaksuneena poliittisena vaikuttajana 1900-luvun alussa. Fenix-Kustannus on julkaissut Matti Liinamaan suomentaman ja Öhquistin käsikirjoituksen pohjalta toimittaman muistelmateoksen "''Pietarista kolmanteen valtakuntaan"'' (2006).
 
==Saavutukset shakinpelaajana==
▲Johannes Öhquist oli myös vuonna 1886 perustetun [[Helsingin Shakkiklubi]]n perustajajäsen, sen varapuheenjohtaja vuosina 1886–1892, puheenjohtaja 1892–1897 sekä 1901–1906 ja kunniajäsen vuodesta 1911.<ref name="KB" /> Hän oli lisäksi Suomen ensimmäinen kärkipelaaja.
 
Shakista 1800-luvun Suomesta on hyvin niukasti historiallista aineistoa. On kuitenkin oletettu <ref>[http://www.chess.com/news/paladiinin-lyysit-ii-9987 http://www.chess.com/news/paladiinin-lyysit-ii-9987]</ref>, että Öhquist nousi Helsingin Shakkiklubin johtavaksi pelaajaksi jo klubin alkuaikoina. Koska HSK oli noihin aikoihin lähes ainoa järjestäytynyttä shakkitoimintaa harjoittanut yhdistys, niin Öhquist oli todennäköisesti samalla [[Shakki Suomessa|Suomen paras pelaaja]]. Hänestä ei kuitenkaan ehtinyt tulla shakkimestaria, koska arvonimi perustettiin Suomen mestaruuden myötä vasta vuonna 1922. Hänelle myönnettiin shakkitehtävien laadinnan ansioista kansallisen tehtävämestarin arvonimi vuonna 1936. <ref>[http://www.saunalahti.fi/~stniekat/st/mest.htm http://www.saunalahti.fi/~stniekat/st/mest.htm]</ref>
Rivi 28 ⟶ 38:
 
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
* [http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa P–Ö]
*Suomen Shakki 11b (1986), s. 590 ja s. 625▼
 
===Kirjallisuuslähteet===
▲*Suomen Shakki 11b (1986), s. 590 ja s.625
 
===Viitteet===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Öhquist”