Ero sivun ”Johan Christopher Toll” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh +neutraalimmaksi |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Kun Kustaa III hyökkäsi Venäjälle vuonna [[1788]] (ns. [[Kustaan sota]]), turvautui hän paljolti Tollin laatimiin hyökkäyssuunnitelmiin. Sota sujui huonosti, ja niinpä Toll joutui kuninkaan epäsuosioon. Vastoinkäymisistä ei kuitenkaan olisi pitänyt syyttää Tollia, sillä hän oli alun perin pitänyt hyökkäyksen ajoitusta huonona. Ruotsin armeija olisi hänen mielestään tarvinnut enemmän aikaa sotaan valmistautumiseen.
Tollin vastoinkäymiset jatkuivat 1790-luvulla: maanpetoksesta syytetyn [[Gustaf Mauritz Armfelt]]in vastaisen oikeudenkäynnin yhteydessä myös Toll joutui epäilyksenalaiseksi, ja hänet tuomittiin melko huterin perustein kahdeksi vuodeksi vankilaan. Kuningas [[Kustaa IV Aadolf]] palautti kuitenkin pian Tollin kunnian ja nimitti tämän tärkeisiin diplomaattisiin tehtäviin. Vuonna 1801 Toll siirtyi hoitamaan [[
Vuonna 1807 Ruotsi tarvitsi jälleen Tollin diplomaattisia taitoja: [[Napoleon]]in joukot olivat saartaneet Ruotsin armeijan [[Rügen]]in saarelle Pohjois-Saksaan, mutta Toll onnistui neuvottelemaan ruotsalaisille kunniallisen vetäytymisen. Ruotsalaiset saivat pitää kaikki aseensa ja kalustonsa. Kustaa IV Aadolf palkitsi hänet tästä hyvästä sotamarsalkan arvolla. (Kuninkaalla oli syytäkin kiitollisuuteen, sillä tuon sotilaallisen katastrofin partaalle oli päädytty hänen taitamattoman politiikkansa vuoksi.)
| |||