Ero sivun ”Bavel-kausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, l |
yhdistetty Bavel-interglasiaali |
||
Rivi 24:
Bavel-kautta edelsi [[Menap-jääkausi]]. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva [[Cromer-kausi]] jonka aloitti lämmin Cromer-kauden [[interglasiaali]] I.
Bavel-kautta vastaa Ukrainan Shirokino loppuvaihetta lukuun ottamatta, Valko-Venäjän Rogachev sen 3. kautta lukuun ottamatta sekä Puolan Podlas (Pre-Augustow ja Augustow muttei Augustow 2). Merenpohjan kerrostumissa Bavel vastaa [[happi-isotooppivaihe]]ita MIS31 - MIS22. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella vallitsi [[Biharian|Bihari-nisäkäsfauna]].▼
Bavel-kauden lopussa ollut [[Dorst-jääkausi|Dorst]] eli [[MIS]]22 tai "G10" noin 0,9-0,87 miljoonaa vuotta sitten aloitti kylmät, pitkät suurjäätiköitymiset. Kylmänä kautena Alankomaiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski noin +10 °C:hen ja lämpimänä oli noin 17 °C.▼
▲Bavel-kautta vastaa Ukrainan Shirokino loppuvaihetta lukuun ottamatta, Valko-Venäjän Rogachev sen 3. kautta lukuun ottamatta sekä Puolan Podlas (Pre-Augustow ja Augustow muttei Augustow 2). Merenpohjan kerrostumissa Bavel vastaa [[happi-isotooppivaihe]]ita MIS31 - MIS22.
== Bavel-kauden jako ==
===Bavel interglasiaali ja Jaramillo-tapahtuma===
Kauden aloitti lämmin '''Bavel-interglasiaali''', joka osui [[paleomagnetismi|paleomagneettisen]] [[Jaramillo-tapahtuma]]n aikaan. Jaramillo oli 0,99-1,07 miljoonaa vuotta sitten, tuolloin Maan magneettikenttä oli väliaikaisesti nykyisen suuntainen. Interglasiaali oli sama kuin [[Happi-isotooppivaihe|MIS]] 27. Kaudella vaelsi pieniä nisäkkäitä Euraasiasta Länsi-Eurooppaan, mm. hiiriä.<ref>Jürgen Ehlers 1996, Quaternary and Glacial Geology. J. Wiley & Sons., s. 257.</ref>. Tämä lienee ollut viimeinen kausi, jolloin Pohjois-Saksassa kasvoi [[hemlokki]]a (''Tsuga''), johon liittyivät myös [[valkopyökit]] (''[[Carpinus]]'') ja [[pihdat]] (''Abies''). Ilmasto lämpeni vaiheen alussa ja viileni loppua kohti. Kauden lopuilla Pohjois-Saksassa kasvoi lähinnä kuusta ja mäntyä. Seuraavassa kylmässä [[Linge-jääkausi|Linge-vaiheessa]] kasvillisuus oli vaihtunut ruohomaisiin kasveihin, mäntyyn, koivuun ja katajaan, ja lämpötila suunnilleen sama kuin Veikselin kylmässä vaiheesa.<ref> Ehlers, s 258</ref>.
===Dorst-jääkausi===
▲Bavel-kauden lopussa ollut [[Dorst-jääkausi|Dorst]] eli [[MIS]]22 tai "G10" noin 0,9-0,87 miljoonaa vuotta sitten aloitti kylmät, pitkät suurjäätiköitymiset. Kylmänä kautena Alankomaiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski noin +10 °C:hen ja lämpimänä oli noin 17 °C..
=== Bavel-kauden jako ===
{|
! Kausi
| |||