Ero sivun ”Jaakko Hämeen-Anttila” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähteet; –
Rivi 22:
'''Jaakko Markus Hämeen-Anttila''' (s. [[26. helmikuuta]] [[1963]] [[Oulu]]<ref>[http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=h%E4meen-anttila&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1191479835 Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemisto], viitattu 16.9.2012</ref>) on [[Helsingin yliopisto]]n [[arabian kieli|arabian kielen]] ja [[Islamin tutkimus|islamin tutkimuksen]] [[professori]].
 
Hämeen-Anttila on Suomen johtava [[islam]]in tutkija. Hän on esiintynyt 2000-luvun alusta alkaen tiedotusvälineissä suosittuna asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä, ja hän on sanonut haluavansa korostaa islamin myönteisiä puolia, koska katsoo negatiivisten asioiden tulevan esiin omalla painollaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2325 | Nimeke=VOX - Jaakko Hämeen-Anttila | Julkaisija=Kepa | Ajankohta=20.3.2002 | Viitattu=15.7.2010}}</ref>. Suomessa hänet tunnetaan myös lukuisista yleistajuisista [[islam]]ia käsittelevistä kirjoista sekä itämaisen kirjallisuuden tuotteliaana suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat ''[[Koraani]]n'' ja ''[[Gilgameš|Gilgāmeš]]in'' uudet suomennokset sekä ainoat alkukielestä käännetyt ''[[Tuhat ja yksi yötä|Tuhannen ja yhden yön]]'' tarinat.
 
== Elämä ==
Jaakko Hämeen-Anttila syntyi [[Oulu]]ssa tähtitieteen professorin [[Antero Hämeen-Anttila]]n ja Saara Hannosen toisena lapsena.<ref name="rauhan_tervehdys_2012-05-s6-7">[{{Lehtiviite | Tekijä = Pääkkönen, Marjo | Otsikko = Kilpikonna ja jänis. Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan rakkaustarina kietoutuu kirjoihin ja kirjoittamiseen | Julkaisu = Rauhan Tervehdys | Ajankohta = 9.–16.2.2012 | Vuosikerta = 105 | Numero = 5 | Sivut = 6–7 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Rauhan Tervehdys ry | Selite= | Tunniste= ISSN 0356-2840 | www = http://www.rauhantervehdys.fi/liitteet/rauhantervehdys-00010093-7.pdf Rauhan| tervehdys,www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu viitattu= 1815.78.2012]2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Hänen isänsä oli saanut professuurin Oulun yliopistosta vuotta ennen Jaakon syntymää, minkä tähden perhe oli muuttanut pohjoiseen. Antero Hämeen-Anttilan isä oli kirjankustantaja, kirjailija ja tuottelias suomentaja [[Väinö Hämeen-Anttila]].
 
Hämeen-Anttila kiinnostui varhain eksoottisista kielistä isänsä kieliharrastuksen ansiosta. Hän tapasi yliopistossa [[Virpi Hämeen-Anttila]]n ja avioitui tämän kanssa vuonna 1984.
Rivi 34:
Hämeen-Anttila suoritti ylioppilastutkintonsa 1980 erinomaisin arvosanoin ja aloitti syksyllä opintonsa [[Helsingin yliopisto]]n filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla (nykyinen humanistinen tiedekunta). Opintojensa alkuvaiheessa hän keskittyi erityisesti [[assyriologia]]an professori [[Simo Parpola]]n johdolla, mutta opiskeli laajalti myös mm. arabiaa ja persiaa sekä kreikkaa. Hämeen-Anttilan [[pro gradu]] -tutkielma (1986) liittyy vielä assyriologian oppiaineeseen, mutta lisensiaatintutkimuksessaan (1991) hän on jo arabialaisella maaperällä, jonne painopiste oli alkanut siirtyä pian hänen kandidaatintutkintonsa jälkeen. Hämeen-Anttilan tohtorinväitöskirja ''Lexical Ibdāl'' (1994) laajentaa hänen lisensiaatintutkimustaan ja käsittelee keskiaikaista arabialaista äänteenmuutoskirjallisuutta, ja siihen kuuluu erään kadonneen teoksen osittainen rekonstruktio.
 
Hämeen-Anttila aloitti tuntiopettajana Helsingin yliopistossa vain 21-vuotiaana, mistä toimesta hän siirtyi [[Suomen akatemia]]n tutkimusassistentiksi filosofian lisensiaatiksi valmistuttuaan. Vuonna 1997 Suomen akatemia nimitti hänet suoraan vanhemmaksi tutkijaksi. Hänellä oli arabian kielen ja kirjallisuuden dosentuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1994−20001994–2000, minkä jälkeen hän aloitti oppiaineen professorina elokuussa 2000, jolloin professuuri sai nykyisen nimensä. Humanistisen tiedekunnan 1. varadekaanina hän toimi vuosina 2007−20092007–2009.
 
Hämeen-Anttilan tieteellisiä artikkeleja on julkaistu suomalaisessa [[Studia Orientalia]]ssa ja monissa muissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Hänen tunnetuimmat tutkimuksensa ovat hänen pro gradu -tutkielmansa pohjalta laatimansa uusassyrian ensimmäinen kielioppi ''A Sketch of Neo-Assyrian Grammar'' (2000), maqāma-kirjallisuudenlajia käsittelevä ''Maqama: A History of a Genre'' (2002) ja ''The Last Pagans of Iraq'' (2006), tutkimus pakanallisista piirteistä [[Ibn Waḥšiyya]]n teoksessa ''Nabatealainen maanviljelys''.
Rivi 56:
** {{Kirjaviite | Nimeke=Jeesus, islamin profeetta | Selite=Uudistettu laitos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-607-330-1}}
* {{Kirjaviite | Nimike=[[Islamin monimuotoisuus]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-749-8}}
* ''A Sketch of Neo-Assyrian Grammar''. State Archives of Assyrian Studies - SAAS 13, 2000.
* {{Kirjaviite | Nimeke=Islam: Taskusanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Jumalasta juopuneet: Islamin mystiikan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-9842-61-9}}
Rivi 80:
* {{Kirjaviite | Tekijä=(toim.) | Nimeke=Uskontojen risteyksissä: Välimeren alueen uskontojen juurilla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-833-8}}
 
== ViitteetLähteet ==
{{Viitteet}}