Ero sivun ”Odysseia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Kirja
[[Tiedosto:Beginning Odyssey.svg|thumb|250px|''Odysseian'' alku [[muinaiskreikka|kreikaksi]].]]
| nimi-suomi = Odysseia
'''''Odysseia''''' on [[antiikin Kreikka|muinaiskreikkalainen]] [[eepos|eeppinen]] [[runoelma]], joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. [[Homeros|Homeroksen]] nimiin laitettu eepos kertoo [[Odysseus|Odysseuksen]] paluumatkasta ''[[Ilias]]''-eepoksessa kuvatusta [[Troijan sota|Troijan sodasta]]. Odysseus on eepoksessa [[Ithaka]]n saaren kuningas ja sankarihahmo. ''Odysseia'' syntyi arviolta vuosien 800 eaa. ja 600 eaa. välillä.
| nimi-alkuperäinen = {{polytoninen|Ὀδύσσεια}}
| kuva = Pergamentmak.einband.16.jh.jpg
| kuvateksti = Latinankielinen pergamenttikäsikirjoitus ''Iliaasta'' ja ''Odysseiasta'' noin 1400-luvulta.
| kirjailija = [[Homeros]]
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli = [[muinaiskreikka]] ([[homeerinen kreikka|homeerinen]])
| genre = [[eepos|eeppinen runous]], ''[[nostos]]''
| kustantaja-alkuperäinen =
| julkaistu-alkuperäinen = 750—650 eaa.<ref name="Salmenkivi-2007">Salmenkivi, Erja: "Kreikkalainen epiikka". Teoksessa Kivistö, Sari ym. 2007, s. 172-184.</ref>
| ulkoasu-alkuperäinen =
| sivumäärä-alkuperäinen =
| isbn-alkuperäinen =
| suomentaja = [[Otto Manninen]], [[Pentti Saarikoski]]
| kuvittaja-suomi =
| kansitaiteilija-suomi =
| kustantaja-suomi =
| kansitaiteilija-suomi =
| kustantaja-suomi =
| julkaistu-suomi = 1924, 1972
| ulkoasu-suomi =
| sivumäärä-suomi =
| isbn-suomi = 951-0-16157-8, 951-1-17050-3
| sarja =
| edeltävä =
| seuraava =
}}
'''''Odysseia''''' ({{k-grc|Ὀδύσσεια}}, "Laulu Odysseuksesta") on [[Homeros|Homeroksen]] nimiin laitettu [[antiikin Kreikka|muinaiskreikkalainen]] [[eepos|eeppinen]] [[runoelma]], joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Se on kirjoitettu [[daktyylinen heksametri|daktyylisellä heksametrillä]] ja se kertoo eepoksen nimihenkilön [[Odysseus|Odysseuksen]] seikkailuista ja harharetkistä hänen paluumatkallaan kotiin [[Troijan sota|Troijan sodasta]].<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="AK-Odysseia">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Odysseia | Nimeke=Antiikin käsikirja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref><ref name="Castrén-2011">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo | Nimeke=Uusi antiikin historia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21594-3 | Sivu=69-71, 78-81}}</ref>
 
Eepoksen päähenkilö Odysseus on [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[Ithaka]]n kuningas ja eräs tärkeimpiä Troijan sotaan osallistuneita kreikkalaisia sotapäälliköitä. Odysseuksen kotimatka sodasta kesti kymmenen vuotta sodan kestettyä jo sitä ennen toiset kymmenen vuotta. Näin Odysseus oli poissa kotoaan kaksikymmentä vuotta.<ref>Odysseuksen Argos-koiran sanotaan kuolleen kahdentenakymmenentenä vuonna; Homeros: ''Odysseia'' XVII.327. Vertaa: ''Odysseia'' II.174-176; XXIII.102; XXIII.170.</ref> Odysseuksen poissaollessa hänen vaimonsa Penelope ja poikansa Telemakhos joutuvat kotona Ithakassa taistelemaan Penelopea kilpaa puolisokseen kosiskelevia miehiä vastaan, sillä ei ole varmaa, onko Odysseus enää elossa.<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="AK-Odysseia"/><ref name="Castrén-2011"/>
 
Yrittäessään päästä Troijasta kotiin Odysseus kohtaa monenmoisia vastoinkäymisiä, outoja kansoja ja vaarallisia hirviöitä. Hän menettää kaikki miehensä ja laivansa, mutta selviää lopulta kotiin, tapaa poikansa ja vaimonsa, ja surmaa kilpakosijat. Eepos kuvaa Odysseuksen vaiheita noin neljänkymmenen päivän ajalta, mutta kerronnassa tehdään lukuisia hyppäyksiä varhaisempiin tapahtumin ja kerrotaan kaikista niistä seikkailuista, joihin hän miehistöineen oli matkallaan joutunut.<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="AK-Odysseia"/><ref name="Castrén-2011"/>
 
''Odysseia'' on eräänlainen jatko-osa samoin Homeroksen nimiin laitettuun ''[[Ilias]]''-eepokseen, joka kertoo eräistä Troijan sodan keskeisistä tapahtumista. Yhdessä ''Iliaan'' kanssa ''Odysseia'' on länsimaisen kirjallisuuden kulmakiviä ja se on ''Iliaan'' jälkeen [[antiikin Kreikan kirjallisuus|antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden]] ja koko länsimaisen kirjallisuuden toiseksi vanhin teos.<ref name="Said">{{Kirjaviite | Tekijä=Saïd, Suzanne & Trédé, Monique | Nimeke=A Short History of Greek Literature | Julkaisupaikka=London & New York | Selite=Käännös Trista Selous et al. | Julkaisija=Routledge | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-415-12272-4 | Sivu=3-13}}</ref><ref name="Romilly">{{Kirjaviite | Tekijä=de Romilly, Jacqueline | Nimeke=A Short History of Greek Literature | Selite=Traslated by Lillian Doherty | Julkaisupaikka=Chicago & London | Julkaisija=The University of Chicago Press | Vuosi=1985 | Tunniste=ISBN 0-226-14311-2 | Sivu=1-21}}</ref> Teoksen kautta termistä ''odysseia'' on tullut synonyymi eeppisille seikkailuille ja harharetkille.<ref>{{MOT | Kappale=odysseia}}</ref>
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Raffael 075.jpg|thumb|220px|Homeros. Osa [[Rafael]]in freskoa ''[[Parnassos (Rafael)|Parnassos]]'', 1510-1511. [[Apostolinen palatsi]], [[Vatikaani]].]]
 
=== Teoksen synty ===
 
[[Antiikki|Antiikin]] perimätiedon mukaan eeposparin ''[[Ilias]]'' ja ''Odysseia'' on luonut tai koonnut sokea kiertelevä runonlaulaja [[Homeros]]. Homeroksen historiallisuutta on kuitenkin usein epäilty; kyseessä saattaa todellisuudessa olla jonkinlainen nimimerkki. Mikäli Homeros oli historiallinen henkilö, hänen henkilöllisyytensä ja kotipaikkansa oli joka tapauksessa epävarma jo antiikin aikana.<ref name="Salmenkivi-2007"/>
 
''Odysseia'' on saanut nimensä sen päähenkilöstä, [[Odysseus|Odysseuksesta]], joka on eepoksessa [[Ithaka]]n saaren kuningas ja sankarihahmo. ''Odysseian'', samoin kuin ''Iliaan'', runous on syntynyt pitkän ajan kuluessa ja se perustuu kiertelevien runonlaulajien esityksiin ja hyvin vanhaan suulliseen lauluperinteeseen. Laulut kertovat [[mykeneläinen kulttuuri|mykeneläisestä ajasta]], Kreikan [[pronssikausi|pronssikautisesta]] kulttuurista, joka vallitsi noin vuosina 1600-1100 eaa. Odysseuksesta kertovat laulut liittyvät kertomukseen Troijan sodasta, jolla on mahdollisesti kytköksiä todellisiin historiallisiin tapahtumiin.<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="Castrén-2011"/><ref name="Said"/><ref name="Romilly"/>
 
Laulujen taustalla olevien mahdollisesti historiallisten tapahtumien ajoitusta on tutkittu myös tähtitieteen menetelmillä. ''Odysseiassa'' mainitaan, että juuri ennen Odysseuksen saapumista takaisin Ithakalle [[Venus]] näkyi juuri ennen auringonnousua. Samoin mainitaan, että kilpakosijoiden surmaamista edeltäneenä yönä oli [[Kuun vaiheet|uudenkuun]] aika. Merkittävimpänä eepoksen 20. laulussa mainitaan täydellinen [[auringonpimennys]], joka tapahtui (luonnollisesti uudenkuun aikaan) sinä päivänä, kun kilpakosijat surmattiin. Lisäksi mainitaan yksityiskohtia [[Seulaset|Seulasten]] ja [[Karhunvartija]]n sijainnista. Tähtitieteilijät ovat ajoittaneet tällaisen auringonpimennyksen tapahtuneeksi 16. huhtikuuta 1178 eaa. Tällöin Troijan sota olisi päättynyt Troijan tuhoon kymmenen vuotta aiemmin, noin vuonna 1188 eaa. Tällainen ajoitus täsmää hämmästyttävän hyvin yhteen arkeologisten löydösten kanssa; tutkijoille on kuitenkin epäselvää, miten näin täsmälliset yksityiskohdat olisivat voineet säilyä suullisessa perimätiedossa satoja vuosia.<ref name="Baikouzis">{{Lehtiviite | Tekijä=Baikouzis, Constantino & Magnasco, Marcelo O. | Otsikko=Is an eclipse described in the Odyssey? | Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences | Vuosikerta=105 | Numero=26 | Vuosi=2008 | Sivut=8823-8828 | www=http://www.pnas.org/content/early/2008/06/23/0803317105.abstract}}</ref><ref name="Castrén-2011"/>
 
Myyttiseksi muuttuneesta menneisyydestä kertoneet, perinteisesti laulettuina esitetyt runot kirjoitettiin ylös joskus vuosien 750 ja 650 välisenä aikana, pian sen jälkeen kun kreikkalaiset olivat omaksuneet [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisen kirjaimiston]]. Tuolloin mahdollisesti katsottiin tarpeelliseksi saattaa eepokset pysyvään kirjalliseen muotoon; tällöin tarkoituksena on saattanut olla esimerkiksi yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen. Homeroksen osuus teoksen synnyssä on voinut olla se, että hän on yksinkertaisesti koonnut suullisen perimätiedon eepoksiksi kirjalliseen muotoon, tai runonlaulajana itse luonut perinteisestä runoaineistosta nykyiset eepokset.<ref name="Salmenkivi-2007"/>
 
Homeroksen nimiin laitetuista eepoksista ''Odysseia'' on syntynyt jonkin verran, mahdollisesti kaksikymmentä tai jopa kolmekymmentä vuotta, ''Iliasta'' myöhemmin. Antiikin aikana ajateltiin, että ''Odysseia'' olisi ollut Homeroksen vanhalla iällään kirjoittama. Homeroksen aikaan mahdollisesti historiallisista tapahtumista, jotka olivat alun perin antaneet aiheen taruille ja lauluille, oli kulunut jo 400-500 vuotta. Hänen tuntemansa suullinen perinne oli siis elänyt läpi Kreikan niin kutsuttujen [[Kreikan pimeät vuosisadat|pimeiden vuosisatojen]]. Teosten ajankuva ei vastaa suoraan sen enempää mykeneläistä kuin Homeroksen omaakaan aikaa, vaan sijoittuu näiden välille kuvaten [[Kreikan geometrinen kausi|geometrisen ajan]] ihmisten käsityksiä varhaisemmista ajoista.<ref name="Castrén-2011"/><ref name="Salmenkivi-2007"/>
 
Jo antiikin aikana epäiltiin, ettei ''Odysseia'' olisi Homeroksen vaan jonkun toisen hänen nimissään kirjoittaneen luomus. Myöhemminkin on usein esitetty, että eepoksen kirjoittaja olisi ollut joku toinen, Homeroksen työtä jatkanut runoilija. Tällainen seuraaja olisi voinut löytyä esimerkiksi [[Khios|Khioksella]] vaikuttaneiden ''[[homeridai|homeridien]]'' runonlaulajakoulukunnan edustajien joukosta. Nykytutkijoiden mukaan on kuitenkin silti täysin mahdollista, että sekä ''Ilias'' että ''Odysseia'' ovat saman henkilön kirjoittamia; teosten erojen lisäksi niissä on paljon yhtäläisyyksiä muun muassa arvomaailmassa, ja ne on selvästi kirjoitettu samanlaiselle yleisölle.<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="Said"/><ref name="Romilly"/><ref name="Heubeck-1">{{Kirjaviite | Tekijä=Heubeck, Alfred & Hainsworth, J. B. & West, Stephanie | Nimeke=A Commentary on Homer's Odyssey | Selite=Volume I: Introduction, Books 1-8 | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1990 | Sivu=3-23 | Tunniste=ISBN 0198147473 | www=http://books.google.fi/books?id=tMsJyWjIfV0C&pg=PA3}}</ref>
 
Samoin kuin ''Iliaan'' tapauksessa, tutkijat ovat pyrkineet selvittämään myös sitä, onko eepos yhden vai useamman runoilijan muodostama. Eräät tutkijat ovat havainneet eepoksessa erilaisia kerrostumia, jotka olisivat merkkejä useiden toisiaan seuranneiden runoilijoiden työstä. Joku näistä on saattanut muodostaa eepoksen lopullisen version. Toisaalta toiset tutkijat katsovat, että runoilijoita olisi vain yksi.<ref name="Heubeck-1"/>
 
=== Tekstihistoria ===
 
Homeroksen nimiin laitettujen eeposten toimitustyö jatkui vielä Homeroksen oman ajan jälkeen. Eepoksista tehtiin [[antiikin Ateena|Ateenassa]] 500-luvulla eaa. tyranni [[Peisistratos|Peisistratoksen]] määräyksestä eräänlainen "standardilaitos". ''Iliaan'' ja ''Odysseian'' nykyinen teksti periytyy tästä versiosta. Ei ole tiedossa, oliko tekstiä muutettu välille jäävänä aikana.<ref name="Page">{{Kirjaviite | Tekijä=Page, Denys Lionel | Nimeke=History and the Homeric Iliad | Selite=Volume 31 of California Natural History Guides | Julkaisija=University of California Press | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 0520032462 | Sivu=260-261 | www=http://books.google.fi/books?id=WLJgydWTaoAC&pg=PA260}}</ref><ref name="Byrne">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.enotes.com/classical-medieval-criticism/odyssey | Tekijä=Byrne, John A. & Sculley, John | Nimeke=Odyssey | Viitattu=12.8.2013}}</ref>
 
[[Aristarkhos Samothrakelainen]] teki Homeroksen eepoksista kriittisen laitoksen [[Aleksandria]]ssa 100-luvulla eaa. Aristarkhoksen tekstiä kopioitiin uskollisesti läpi vuosisatojen.<ref name="Page"/> ''Odysseian'' vanhin kokonaisena säilynyt käsikirjoitus on Laurentianus 900- tai 1000-luvulta.<ref name="Byrne"/> ''Odysseian'', samoin kuin ''Iliaan'', ensimmäinen painettu laitos (''[[editio princeps]]'') on [[Demetrios Chalkokondyles|Demetrios Chalkokondyleen]] Firenzessä vuonna 1488 toimittama.<ref name="Page"/>
 
''Odysseia'' luetaan ''Iliaan'' tavoin niin kutsuttuun [[eeppinen kyklos|eeppiseen kyklokseen]] eli eeppiseen tarupiiriin. Tässä tarupiirissä ''Odysseialla'' oli sittemmin kadonnut jatko-osa nimeltä ''[[Telegonia]]'', joka oli jonkun muun kuin Homeroksen kirjoittama. Antiikin aikana sen kirjoittajana pidettiin yleensä [[Kinaithon Spartalainen|Kinaithon Spartalaista]]. Erään lähteen mukaan se olisi kuitenki [[Eugammon]]in [[Musaios|Musaiokselta]] varastama.
 
== Sisältö ==
[[Tiedosto:Beginning Odyssey.svg|thumb|280px|''Odysseian'' alku [[muinaiskreikka|muinaiskreikaksi]].]]
{{Sitaatti|Retkiä miehen kekseliään, runoneito, sa kerro,<br/>
kauan harhailleen pyhän Troian kaatamatiellä!<br/>
Kansat, kaupungit monet nähdä hän sai, tavat oppi,<br/>
sai tuta tuskaa mont' ulapoilla, kun eest' oman hengen<br/>
taisteli, maalleen matkaamaan koki kumppanit auttaa.<br/>
Ei toki kumppanien hän turmaa torjua voinut,<br/>
näät tuhon tuottivat itselleen ylimieliset houkat,<br/>
kaasivat karjaa, jonk' oli haltia Helios ylhä;<br/>
siksi hän riemuisan palauksen riistikin heiltä.<ref>Homeros: ''Odysseia'' I.1-9. Suomennos Otto Manninen.</ref>}}
 
''Odysseia'' koostuu noin 12&nbsp;000 heksametrisäkeestä, jotka aleksandrialaiset tekstikriitikot myöhemmin ovat jakaneet 24 lauluksi (''rhapsodia''). Kussakin laulussa on noin 330-850 runosäettä. Eepoksessa käytetään [[runomitta]]na [[daktyylinen heksametri|daktyylistä heksametriä]].<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="AK-Odysseia"/><ref name="Romilly"/>
''Odysseia'' koostuu 24 kirjasta tai laulusta. Eepoksessa käytetään [[runomitta]]na [[heksametri]]ä eli kuusimittaa. Teoksen aiheena on Odysseuksen venynyt paluumatka [[Troijan sota|Troijan sodasta]], jossa hän oli viettänyt 10 vuotta, ja se kuvaa tämän matkallaan kohtaamia seikkailuja ja vastoinkäymisiä.
 
Teoksen aiheena on Odysseuksen venynyt paluumatka [[Troijan sota|Troijan sodasta]], jossa hän oli viettänyt kymmenen vuotta, ja se kuvaa tämän matkallaan kohtaamia seikkailuja ja vastoinkäymisiä. ''Odysseia'' on sekä aiheiltaan että tyyliltään huomattavan erilainen kuin ''Ilias''. ''Odysseia'' kuuluu niin sanottuun ''[[nostos]]''-lajittyyppin, jota edustavat teoksen kertovat kotiinpaluusta.<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="AK-Odysseia"/>
[[Tiedosto:John William Waterhouse - Ulysses and the Sirens (1891).jpg|thumb|300px|left|[[John William Waterhouse]], ''Odysseus ja [[seireenit]]'', 1891.]]
Teoksen alussa kuvataan Odysseuksen kotisaarta, Ithakaa, jonka kuningas hän on. Koska viesti Troijan tappiosta ja Odysseuksen selviämisestä saavuttaa hänen kotinsa ennen häntä itseään, alkaa hänen vaimonsa [[Penelope]] pelätä hänen hukkumistaan paluumatkalla. Myös muut ihmiset saavat tiedon Odysseuksen viipymisestä ja kilpakosijoita alkaa tulvia Odysseuksen taloon liehittelemään hänen vaimoaan. Odysseuksen poika [[Telemakhos]] lähtee etsimään isäänsä ja viettää vuoden merellä löytämättä häntä, mutta tapaa monia auttavaisia ihmisiä jotka kertovat Odysseuksesta ja kestitsevät Telemakhosta.
 
''Odysseian'' tapahtumat sijoittuvat 40 päivän ajalle, vaikka itse Odysseuksen harharetki kesti sodan tavoin kymmenen vuotta.<ref name="Salmenkivi-2007"/> ''Iliaan'' tavoin eepoksen kerronta alkaa tapahtumien keskeltä. Teoksen alussa kuvataan Odysseuksen kotisaarta, Ithakaa, jonka kuningas hän on. Koska viesti Troijan tappiosta ja Odysseuksen selviämisestä on saavuttanut hänen kotinsa ennen häntä itseään, on hänen vaimonsa [[Penelope]] alkanut pelätä hänen hukkumistaan paluumatkalla. Myös muut ihmiset ovat saaneet tiedon Odysseuksen viipymisestä ja kilpakosijoita suorastaan tulvii Odysseuksen taloon liehittelemään hänen vaimoaan. Odysseuksen poika [[Telemakhos]] lähtee etsimään lisätietoja isänsä kohtalosta, ja hän tapaa monia auttavaisia ihmisiä jotka kestitsevät häntä ja kertovat lisätietoja Odysseuksen vaiheista.<ref name="Homeros">Homeros: ''Odysseia'' I-XXIV.</ref>
Näin kuluvat kirjan ensimmäiset neljä laulua. Sen jälkeen siirrytään itse Odysseuksen luo [[Kalypso]]n saarelle, jossa hän on ollut vankina seitsemän vuotta. Odysseus lähtee liikkeelle lautalla ja saapuu [[Faiaakit|faiaakien]] saarelle. Hän kertoo aiemmista seikkailuistaan faiaakien kuninkaalle [[Alkinoos|Alkinookselle]]; tämä osio sisältää ''Odysseian'' tunnetuimmat tarinat kuten kertomukset kyklooppi [[Polyfemos|Polyfemoksesta]], merihirviöistä [[Skylla]] ja [[Kharybdis]], noita [[Kirke]]stä sekä Odysseuksen käynnistä [[manala]]ssa. Kahdennentoista laulun jälkeen Odysseus pääsee takaisin kotisaarelleen, missä hän surmaa kilpakosijansa ja näkee jälleen vaimonsa 20 vuoden eron jälkeen.
 
Näin kuluvat kirjan ensimmäiset neljä laulua. Sen jälkeen siirrytään itse Odysseuksen luo [[Kalypso]]n saarelle, jossa hän on ollut vankina seitsemän vuotta. Odysseus lähtee liikkeelle lautalla ja saapuu [[faiaakit|faiaakien]] saarelle. Täällä hän kertoo aiemmista seikkailuistaan faiaakien kuninkaalle [[Alkinoos|Alkinookselle]]; tämä osio sisältää ''Odysseian'' tunnetuimmat tarinat kuten kertomukset kyklooppi [[Polyfemos|Polyfemoksesta]], merihirviöistä [[Skylla]] ja [[Kharybdis]], noita [[Kirke]]stä sekä Odysseuksen käynnistä [[manala]]ssa. Tällainen omakohtainen kertomus ensimmäisessä persoonassa mahdollistaa sen, että monen vuoden tapahtumat saadan mahdutettua helposti eepoksen varsinaisesti kattamaan ajanjaksoon.<ref name="Heubeck-2">{{Kirjaviite | Tekijä=Heubeck, Alfred & Hoekstra, Arie | Nimeke=A Commentary on Homer's Odyssey | Selite=Volume II | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1990 | Sivu=3-11 | Tunniste=ISBN 0198721447 | www=http://books.google.fi/books?id=ljB_7wI_nO8C&pg=PA3}}</ref> Kahdennentoista laulun jälkeen Odysseus pääsee takaisin kotisaarelleen, missä hän surmaa kilpakosijansa ja näkee jälleen vaimonsa 20 vuoden eron jälkeen.<ref name="Homeros"/>
== Suomennokset ==
 
Eepoksen laulut voidaan jakaa viiteen osaan. Ensimmäinen (laulut 1-4) osa kertoo Odysseuksen pojasta Telemakhoksesta, joka taistelee Penelopen kilpakosijoita vastaan ja lähtee etsimään tietoja isästään. Toinen osa (laulut 5-8) siirtyy kuvaamaan Odysseuksen tilannetta; hän on Kirken saarella ja päätyy sieltä faiaakien maahan. Kolmannessa osassa (laulut 9-12) Odysseus kertoo faiaakeille hänen ja hänen miehistönsä aiemmin tapahtuneista seikkailuista. Neljännessä osassa (laulut 13-16) Odysseus pääsee lopulta palaamaan Ithakaan. Hän tapaa siellä Telemakhoksen, ja he alkavat suunnitella kostoa Penelopen kosijoille. Viides osa (laulut 17-23) kuvaa sitä, kuinka Odysseus ja Telemakhos surmaavat kilpakosijat.<ref name="AK-Odysseia"/> Viimeinen laulu (laulu 24) on eräänlainen epilogi, ja se on joskus jätetty pois varsinaisesta eepoksesta, koska sitä on usein pidetty myöhempänä lisäyksenä eepokseen. Muun muassa Aristarkhoksen ja [[Aristofanes Byzantionlainen|Aristofanes Byzantionlaisen]] mukaan ''Odysseia'' olisi alun perin loppunut laulun 23 säkeeseen 296.<ref name="Salmenkivi-2007"/><ref name="Romilly"/>
''Odysseiasta'' on kaksi suomennosta: [[Otto Manninen|Otto Mannisen]] vuodelta 1924 ja [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikosken]] vuodelta 1972. Mannisen suomennosta on runokieleltään osin vaikeaselkoinen, mutta Saarikosken käännöstä laajempi ja alkuperäisen tavoin runomuotoinen.
 
Klassisena aikana joitakin eepoksen osia alettiin kutsua omilla nimillään. Ensimmäisistä neljästä Telemakhokseen keskittyvästä laulusta käytetään nimitystä ''Telemakheia''. Odysseuksen kohtaamisesta kyklooppi Polyfemoksen kanssa laulussa 9 käytetään nimitystä ''Kyklopeia''.<ref>Cook 2006, s. 12.</ref> Laulu 11, matka manalaan, tunnetaan nimellä ''Nekyia''.<ref name="Salmenkivi-2007"/> Kirjoista 9-12 yhdessä käytetään puolestaan nimitystä ''Apologoi''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Reece, Steve | Nimeke=The Stranger's Welcome: Oral Theory and the Aesthetics of the Homeric Hospitality Scene | Selite=Michigan monographs in classical antiquity | Julkaisija=University of Michigan Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 0472103865 | Sivu=123 | www=http://books.google.fi/books?id=G-VNul65Qe0C&pg=PA123}}</ref> Laululle 22, jossa Odysseus surmaa kilpakosijat, on annettu nimi ''Mnesterofonia'', "kosijoiden surma".<ref>Cook 2006, s. 164.</ref> Laulu 24 on manalakuvauksineen tavallaan toinen ''Nekyia''-kohtaus.<ref name="Romilly"/>
1800-luvulla useat suomentajat käänsivät otteita Homeroksen eepoksista. [[Kaarlo Forsman]] suomensi ''Odysseian'' kaksi ensimmäistä runoa vuonna 1877. Lisäksi voidaan mainita [[Elias Lönnrot]]in vuoden 1855 käännös ''Odysseian'' kuudennesta laulusta. Tuolloin Suomen kieltä vasta kehitettiin eurooppalaisiin runomittoihin taipuvaksi kirjakieleksi. Käännös on silti osin luontevaa, kuten kuuluisassa jumalten asuinpaikkaa kuvaavassa jaksossa:<ref name="Suomennoskirjallisuus 30–31">Kivistö & Riikonen 2007, s. 30–31.</ref><ref>Lönnrot, Elias: Homeeron Odysseian Kuudes Runoilema. Aikakauskirjassa ''Suomi, Tidskrift i fosterlänska ämnen'', 1855.</ref>
 
Kuten ''Iliaassa'', kreikkalaisen mytologian jumalat puuttuvat usein tapahtumiin. Jumalista [[Athene]] oli Odysseuksen suojelija, merenjumala [[Poseidon]] puolestaan pyrki kaikin keinoin estämään hänen kotiinpääsynsä. Erityisesti Athene esiintyy eepoksessa usein ihmiseksi tekeytyneenä.<ref name="Castrén-2011"/><ref name="Romilly"/>
 
=== Laulut ===
 
'''1. laulu.''' Alussa runoilija kutsuu [[muusat|muusia]] eli runottaria avukseen laulaakseen Odysseuksen kohtaloista. [[Troijan sota|Troijan sodan]] päättymisestä on kulunut kymmenen vuotta, ja kaikki muut paitsi Odysseus ja hänen miehensä ovat palanneet koteihinsa sodasta. Odysseuksen miehet ovat saaneet surmansa ja hän on yksin [[Ogygia]]n saarella Kalypson seurassa, mutta kaipaa kotiin vaimonsa luokse. Kotona Ithakassa hänen vaimonsa [[Penelope]] odottaa uskollisesti Odysseuksen paluuta, samaan aikaan kun talo on ollut jo vuosia täynnä miehiä, jotka kosivat häntä vaimokseen. Penelope ja [[Telemakhos]], hänen ja Odysseuksen 20-vuotiaaksi ehtinyt poika, eivät voi asialle mitään, ja he alkavat jo ajatella Odysseuksen kuolleen.<ref name="Homeros-1">Homeros: ''Odysseia'' I.1-444.</ref>
 
[[Tiedosto:Museumsberg-flensburg-pi26619 1.jpg|thumb|220px|''Odysseus Kalypson saarella''. [[Detlev Conrad Blunck]], 1800-luku.]]
[[Athene]] vierailee Telemakhoksen luona tekeytyneenä hänen ystäväkseen [[Mentor]]iksi, ja kertoo Odysseuksen olevan yhä elossa ja palaavan vielä kotiin. Athene myös rohkaisee Telemakhosta taisteluun Penelopen kilpakosijoita vastaan, sekä antaa hänelle neuvon vierailla [[Pylos|Pyloksella]] ja [[Sparta]]ssa hankkimassa tietoja isästään. Penelope järkyttyy erään runonlaulajan laulusta, jonka aiheena on Troijasta paluu, koska se muistuttaa häntä Odysseuksesta. Telemakhos antaa kuitenkin laulun jatkua, mutta ilmoittaa kilpakosijoille järjestävänsä seuraavana päivänä kokouksen ja odottavansa, että kosijat poistuvat talosta. Tämän jälkeen hän alkaa suunnitella matkaansa.<ref name="Homeros-1"/>
 
'''2. laulu.''' Seuraavana päivänä Tekemakhos kutsuu ithakalaisten kansankokouksen koolle. Häntä kiitetään tästä, sillä kokous oli ensimmäinen sitten Odysseuksen lähdön. Telemakhos pitää puheen ja moittii kilpakosijoita siitä, että nämä ovat asettuneet hänen isänsä taloon syöpöttelemään ja juopottelemaan, eivätkä ole vain menneet Penelopen isän [[Ikarios (Sparta)|Ikarioksen]] luo pyytämään tämän kättä. Kosijoiden johtaja [[Antinoos (Eupeitheen poika)|Antinoos]] syyttää Penelopea siitä, että tämä on käyttänyt Odysseuksen isän [[Laertes|Laerteen]] hautaliinaa tekosyynä vastauksensa viivyttämiseen: Penelope muka suostuisi jonkun kosintaan liinan valmistuttua, mutta todellisuudessa hän purki yöllä sen, mitä oli päivällä kutonut, niin ettei liina koskaan valmistuisi. Antinoos ehdottaa, että Penelope tulisi lähettää Ikarioksen luo valitsemaan itselleen uusi puoliso. Telemakhos suuttuu ja sanoo, ettei koskaan heittäisi äitiään ulos ja että jumalten tulisi rankaista kosijoita, jotka toivovat sellaista. Samalla nähdään taivaalla kaksi tappelevaa kotkaa, joiden ennustaja tulkitsee viittaavan siihen, että Odysseus palaisi pian ja surmaisi kosijat.<ref name="Homeros-2">Homeros: ''Odysseia'' II.1-434.</ref>
 
Athene saapuu toistamiseen, kun Telemakhos on lähdössä kohti Pylosta ja Spartaa. Jumalatar auttaa häntä varustamaan laivan ja kokoamaan miehistön. Lopuksi Telemakhos lähtee saarelta salaa äidiltään.<ref name="Homeros-2"/>
 
'''3. laulu.''' Telemakhos ja Mentor saapuvat Pylokselle ja taapavat [[Nestor]]in. Tällä ei ole uusia tietoja Odysseuksesta, mutta hän kertoo [[Agamemnon]]in ja [[Menelaos|Menelaoksen]] kohtaloista Troijan kukistumisen jälkeen. Nämä olivat lähteneet eri teille, Nestor Menelaoksen ja Odysseus Agamemnonin mukana. Agamemnon oli saanut Troijasta palattuaan huomata vaimonsa [[Klytaimnestra]]n solmineen avioliiton [[Aigisthos|Aigisthoksen]] kanssa. Nämä kaksi juonittelivat ja surmasivat Agamemnonin. [[Orestes]] kuitenkin palasi maanpaosta ja kosti isänsä surman surmaamalla sekä Aigistoksen että äitinsä Klytaimnestran. Nestor vertaa Oresteen tilannetta Telemakhoksen asemaan, ja lähettää poikansa [[Peisistratos (mytologia)|Peisistratoksen]] yhdessä Telemakhoksen kanssa Spartaan tapaamaan Menelaosta lisätietojen saamiseksi. Athene ilmaisee henkilöllisyytensä ja jää Pylokseen suojellakseen Telemakhoksen miehistöä ja laivaa.<ref name="Homeros-3">Homeros: ''Odysseia'' III.1-497.</ref>
 
[[Tiedosto:Jean-Jacques Lagrenée - Helen Recognising Telemachus, Son of Odysseus - WGA12378.jpg|thumb|left|300px|''Helena tunnistaa Odysseuksen pojan Telemakhoksen''. [[Jean-Jacques Lagrenée]], 1795.]]
'''4. laulu.''' Telemakhos ja Peisistratos saapuvat Spartaan, ja löytävät Menelaoksen ja [[Helena (mytologia)|Helenan]] viettämässä poikansa ja tyttärensä hääjuhlia. He kertovat Telemakhokselle Odysseuksen vaiheista sodan aikana. Helena kertoo, kuinka Odysseus esiintyi kerran kerjäläisenä ja soluttautui niin Troijaan; Menelaos puolestaan kuvaa [[Troijan puuhevonen|Troijan hevosella]] saavutettua voittoa, mikä oli Odysseuksen ansiota. Seuraavana päivänä Menelaos kertoo, kuinka itse palasi Troijasta: hän päätyi [[muinainen Egypti|Egyptiin]] ja pääsi Spartaan [[Proteus|Proteuksen]] ohjeiden ansiosta; samalla Menelaos sai kuulla Agamemnonin ja [[Aias (Oileuksen poika)|Aiaan]] kohtaloista; myös jälkimmäisen kohtalona oli saada surmansa palatessa.<ref name="Homeros-4">Homeros: ''Odysseia'' IV.1-847.</ref>
 
Proteus oli paljastanut Menelaokselle myös sen, että Odysseus oli vankina Kalypson saarella, ja oli ollut siellä jo vuosia. Telemakhos ja Peisistratos alkavat tämän verran viisastuneena tehdä paluuta Ithakaan. Ithakassa kilpakosijat suunnittelevat Telemakhoksen surmaamista. Penelope saa tietää juonesta ja joutuu suunniltaan. Athene kuitenkin kertoo hänelle suojelevansa Telemakhosta.<ref name="Homeros-4"/>
 
'''5. laulu.''' Jumalat keskustelevat [[Olympos]]-vuorella siitä, mitä Odysseukselle tulisi tehdä. [[Poseidon]] ei ole paikalla kokouksessa, koska on käymässä [[Etiopia]]ssa, ja niin Athene onnistuu suostuttelemaan [[Zeus|Zeuksen]] puuttumaan asiaan. Tätä kautta tarina siirretään Odysseukseen: [[Hermes]] lähetetään Kalypson luo kertomaan, että Odysseuksen pitää päästä lähtemään. Kalypso on onneton ja syyttää Olympoksen jumalia, mutta taipuu lopulta näiden tahtoon.<ref name="Homeros-5">Homeros: ''Odysseia'' V.1-493.</ref>
 
Odysseus on yksin, sillä hänen miehistönsä on kuollut ja laivansa tuhoutuneet. Hän rakentaa itselleen lautan ja viettää merellä kahdeksantoista päivää ennen kuin näkee [[Skheria]]n, jumalten hänelle Hermeen välityksellä osoittaman paikan. Samaan aikaan Poseidon on palannut matkoiltaan ja havainnut muiden jumalien auttaneen Odysseusta pakenemaan. Hän nostattaa myrskyn ja yrittää hukuttaa tämän. [[Ino (mytologia)|Ino]] pelastaa Odysseuksen antamalla tälle hunnun, joka estää tätä hukkumasta. Myös Athenen ollessa Odysseuksen puolella tämä onnistuu rantautumaan Skheriaan. Tämän jälkeen hän nukahtaa.<ref name="Homeros-5"/>
 
[[Tiedosto:Odysseus And Nausicaä - Project Gutenberg eText 13725.jpg|thumb|260px|''Odysseus ja Nausikaa''. [[Marc-Charles-Gabriel Gleyre]], 1800-luku.]]
'''6. laulu.''' Näin Odysseus on päätynyt [[faiaakit|faiaakien]] maahan. Hän kohtaa ensin kuningas [[Alkinoos|Alkinooksen]] tyttären [[Nausikaa]]n. Athene ilmestyy Nausikaalle esiintyen tämän ystävänä, ja saa Nausikaan käymään joella pesemässä vaatteensa. Kun Nausikaa on palvelustyttöineen leikkimässä alastomina joella, Odysseus herää ja kohtaa heidät itsekin alastomana. Nausikaa rakastuu Odysseukseen ja kehottaa tätä lähestymään palatsia yksin, jotta ei itse herättäisi huomiota tuomalla miehen kaupunkiin. Odysseuksen tulisi lähestyä Nausikaan äitiä [[Arete (mytologia)|Areteeta]], ja hän saa tähän ohjeet Nausikaalta.<ref name="Homeros-6">Homeros: ''Odysseia'' VI.1-331.</ref>
 
'''7. laulu.''' Matkallaan Alkinooksen hoviin Odysseus tapaa nuoreksi tytöksi tekeytyneen Athenen, joka suojelee häntä ja ohjaa hänet palatsiin. Athene neuvoo Odysseusta pyytämään apua Areteelta Alkinooksen sijasta. Tämän jälkeen Athene palaa [[antiikin Ateena|Ateenaan]]. Odysseuksen saavuttua palatsiin hän huomaa ihmisten viettävän Poseidonille omistettua juhlaa. Alkinoos kysyy, onko Odysseus itse jumala. Odysseus kertoo olevansa kuolevainen, ja kuvaa tilannettaan kuitenkaan paljastamatta henkilöllisyyttään. Alkinoos ja Arete lupaavat auttaa häntä palaamaan kotiinsa seuraavana päivänä.<ref name="Homeros-7">Homeros: ''Odysseia'' VII.1-347.</ref>
 
Illalla Arete havaitsee, että Odysseuksen vaatteet ovat hänen tyttärensä antamia, ja pyrkii selvittämään, kuka Odysseus on. Odysseus kertoo, kuinka päätyi Kalypson saarelta Skheriaan ja tapasi Nausikaan, mutta ei edelleenkään kerro nimeään eikä paljasta, mitä Nausikaa teki. Alkinoos lupaa tyttärensä Odysseuksen puolisoksi.<ref name="Homeros-7"/>
 
[[Tiedosto:Francesco Hayez 028.jpg|thumb|260px|''Odysseus Demodokoksen laulun voittamana''. [[Francesco Hayez]], 1813-1815.]]
'''8. laulu.''' Seuraavana päivänä faiaakit pitävät kokouksen. Alkinoos ilmoittaa tarjoavansa Odysseukselle laivan kotiinpaluuta varten. Palatsissa järjestetään juhlat ja juhlakisat Odysseuksen kunniaksi. Sokea runonlaulaja [[Demodokos (mytologia)|Demodokos]] esittää kertomuksen Troijan hevosesta, Odysseuksesta ja [[Akhilleus|Akhilleuksesta]]. Tämä saa Odysseuksen kyyneliin hänen muistaessaan sodan. Kisoissa Odysseus osallistuu kiekonheittoon ja voittaa kaikki muut.<ref name="Homeros-8">Homeros: ''Odysseia'' VIII.1-586.</ref>
 
Tämän jälkeen juhlat jatkuvat, ja tällä kertaa runonlaulaja esittää rakkausaiheisen jumalista ja jumalattarista kertovan laulun. Juhlien jälkeen faiaakit antavat Odysseukselle lahjoja kotimatkaa varten. Myöhemmin yöllä Odysseus pyytää jälleen saada kuulla laulun Troijan hevosesta ja sodan päättymisestä. Hänen purskahdettuaan jälleen itkuun Alkinoos vaatii lopulta häntä paljastamaan nimensä.<ref name="Homeros-8"/>
 
'''9. laulu.''' Odysseus paljastaa henkilöllisyytensä ja alkaa kertoa faiaakeille omista ja miehistönsä seikkailuista, jotka olivat tapahtuneet Troijan sodan päättymisen ja eepoksen alkutilanteen välillä. Laulun aiheena ovat Odysseuksen matkat [[kikonit|kikoneiden]], [[lootofagit|lootuksensyöjien]] sekä [[kykloopit|kyklooppien]] maissa.<ref name="Homeros-9">Homeros: ''Odysseia'' IX.1-566.</ref>
 
Troijasta lähdettyään Odysseuksen laivasto oli päätynyt [[Ismaros|Ismarokseen]] kikoneiden maahan, missä he ryöstelivät kaupunkia, mutta lopulta kikonit surmasivat kuusi miestä jokaisesta laivasta. Yhdeksän päivää kestäneen myrskyn jälkeen he päätyivät lootuksensyöjien maahan. Sen asukkaat tarjosivat Odysseuksen miehistölle hedelmiä, ja miehet vaipuivat välittömästi niiden aiheuttamaan tilaan, jossa he unohtivat kotimatkansa ja kieltäytyivät lähtemästä. Kun Odysseus köytti miehet laivaan, he pääsivät jatkamaan matkaa.<ref name="Homeros-9"/>
 
Tämän jälkeen Odysseus ja hänen miehensä päätyivät kyklooppien maahan. Siellä he löysivät suuren joukon lampaita, paljon maitoa ja juustoa, sekä suuren luolan. Miehet viettivät luolassa liian pitkän ajan, jolloin siinä asuva kyklooppi [[Polyfemos]] palasi, söi kaksi miehistön jäsentä ja vangitsi loput myöhemmin syötäviksi tukkien oviaukon suurella kivellä. Odysseus suunnitteli pakokeinon. Hän odotti, että Polyfemos lähti laumansa luokse. Kun tämä palasi, miehet juottivat tälle mukanaan tuomaa [[viini antiikin Kreikassa|viiniä]]. Juopuneena Polyfemos kysyi Odysseuksen nimeä, ja tämä vastasi olevansa "Ei-kukaan". Hieman myöhemmin Polyfemos kaatui humalassa, jolloin Odysseus miehineen hyökkäsi ja sokaisi kykloopin. Kun tämä huusi apua, hän saattoi huutaa vain "Ei-kukaan tappaa minut", jolloin muut kykloopit jättivät hänen avunpyyntönsä huomiotta.<ref name="Homeros-9"/>
 
Seuraavana päivänä miehet karkasivat luolasta roikkuen kykloopin lampaiden vatsapuolella, niin ettei tämä sokeana lampaita ulos laskiessaan huomannut asiaa. Purjehtiessaan pois Odysseus paljasti nimensä kykloopeille. Polyfemos pyysi isäänsä Poseidonia kiroamaan Odysseuksen merimatkan.<ref name="Homeros-9"/>
 
[[Tiedosto:Circe_Offering_the_Cup_to_Odysseus.jpg|thumb|180px|Kirke tarjoaa Odysseukselle juomaa. [[John William Waterhouse]], 1891.]]
'''10. laulu.''' Odysseus jatkaa kertomustaan matkoistaan faiaakeille. Laulun aiheena ovat [[Aiolos]], [[laistrygonit]] ja [[Kirke]].<ref name="Homeros-10">Homeros: ''Odysseia'' X.1-574.</ref>
 
Kyklooppien maasta lähdettyään Odysseuksen laivasto oli päätynyt tuulten haltija Aioloksen maahan. Tämä antoi Odysseukselle lahjaksi säkin, joka sisälsi kaikki tuulet, ja herätti länsituleen viemään miehet kotiin. Vain kymmenen päivän päästä he olivatkin jo aivan Ithakan tuntumassa. Odysseuksen miehet kuitenkin repivät ahneuttaan Aioloksen antaman säkin auki, koska luulivat sen sisältävän rikkauksia. Vapaaksi päässeet tuulet muodostivat hurjan myrskyn, joka paiskasi heidät takaisin Aioloksen luokse. Tällä kertaa tämä kieltäytyi auttamasta miehiä, koska uskoi näiden olevan jumalien kiroamia. Ilman tuulia Odysseuksen miehistö souti laistrygonien, ihmissyöntiä harrastavien jättiläisten, maahan. Nämä söivät heti osan Odysseuksen miehistä sekä upottivat kaikki laivat Odysseuksen omaa laivaa lukuun ottamatta.<ref name="Homeros-10"/>
 
Paettuaan Odysseus saapui jäljellä olevine miehineen [[Aiaia]]an, jossa Kirke asuu. Tämä muutti heti Odysseuksen miehet sioiksi. Hermes neuvoi Odysseusta syömään taikayrttiä, molybdeenikukkaa, jotta taika ei tehoaisi häneen. Odysseus pakotti Kirken palauttamaan miehensä takaisin ihmisiksi, minkä jälkeen hänestä ja Kirkestä tuli rakastavaiset. Odysseus asui Kirken saarella ylellisissä oloissa yli vuoden. Lopulta hänen miehensä pyysivät Odysseukselta, että he voisivat lähteä. Kirke neuvoi heidät [[Haades|Haadeeseen]] puhumaan tietäjä [[Teiresias|Teiresiaan]] kanssa, jotta tämä neuvoisi heille reitin kotiin. Ennen lähtöä yksi Odysseuksen miehistä kuoli pudottuaan katolta. Odysseuksen miehet olivat tyytymättömiä siihen uutiseen, että heidän tulisi matkustaa kodin sijasta manalaan.<ref name="Homeros-10"/>
 
'''11. laulu.''' Odysseuksen kertomuksen aiheena on hänen ja hänen miestensä käynti manalassa (''Nekyia''-kohtaus).<ref name="Homeros-11">Homeros: ''Odysseia'' XI.1-640.</ref>
 
[[Tiedosto:Johann Heinrich Füssli 063.jpg|thumb|left|200px|''Teiresias ilmestyy Odysseukselle tämän uhratessa''. [[Henry Fuseli]], 1780-1785.]]
Odysseus oli matkustanut miehineen [[Okeanos]]-joelle [[kimmerialaiset|kimmerialaisten]] maahan. Siellä hän suoritti Kirken neuvomat uhrit manalaan pääsemiseksi. Lopulta hän sai yhteyden siihen miehistönsä jäseneen, joka oli kuollut Kirken saarella. Mies pyysi Odysseusta palaamaan ja hautaamaan ruumiinsa kunnolla. Seuraavaksi he saivat yhteyden Teiresiaaseen, joka kertoi syyn miesten huonoon onneen: Poseidon oli suuttunut poikansa Polyfemoksen sokeuttamisesta ja pyrki estämään Odysseuksen kotiinpaluun kaikin keinoin. Teiresias ennusti Odysseuksen kuitenkin palaavan kotiin vaimonsa ja poikansa luokse. Hän myös varoitti miehiä koskemasta [[Helios|Helioksen]] karjaan [[Thrinakia]]ssa, tai Odysseus tulisi kohtaamaan vielä suurempia vastoinkäymisiä ja menettämään koko miehistönsä. Teiresiaan lähdön jälkeen Odysseus keskusteli myös äitinsä [[Antikleia]]n kanssa. Tämä kertoi asioista Ithakalla sekä siitä, kuinka itse kuoli suruun odottaessaan poikansa paluuta. Odysseus keskusteli manalassa myös lukuisien kaatuneiden sankarien kanssa.<ref name="Homeros-11"/>
 
Odysseus yrittää päättää kertomuksensa faiaakeille, mutta nämä vaativat saada kuulla, tapasiko tämä manalassa ketään kuuluisista kreikkalaista [[heeros|heeroksista]], jotka kaatuivat Troijassa. Odysseus kertoo tavanneensa Agamemnonin, joka oli kertonut kuolemastaan vaimonsa Klytaimnestran käden kautta; sekä Akhilleuksen, joka kyseli omasta pojastaan [[Neoptolemos|Neoptolemoksesta]]. Odysseys yritti myös saada yhteyden [[Aias|Aiaaseen]], joka oli surmannut itsensä hävittyään kilpailussa Akhilleuksen sotavarustuksen Odysseukselle. Hän kertoo nähneensä myös [[Herakles|Herakleen]], [[Minos|Minoksen]], [[Orion (mytologia)|Orionin]] ja muita heeroksia; kuvaa [[Sisyfos]]ta työssään vierittämässä kiveä; sekä [[Tantalos]]ta ikuisine rangaistuksineen. Lopulta Odysseus joutui pakenemaan ja purjehtimaan pois, koska niin moni kuolleista halusi saada tietoja elävien maailmasta.<ref name="Homeros-11"/>
 
'''12. laulu.''' Odysseuksen kertomuksen aiheena ovat [[seireenit]], merihirviöt [[Skylla]] ja [[Kharybdis]], sekä [[Helios]]-jumalan karja.<ref name="Homeros-12">Homeros: ''Odysseia'' XII.1-453.</ref>
 
[[Tiedosto:John William Waterhouse - Ulysses and the Sirens (1891).jpg|thumb|320px|''Odysseus ja seireenit''. John William Waterhouse, 1891.]]
[[Tiedosto:Odysseus Sirens BM E440 n2.jpg|thumb|250px|Odysseus ja seireenit. Kuvitusta punakuviotekniikalla valmistetussa vaasissa. [[Seireeni-maalari]], n. 480-470 eaa.]]
Palattuaan manalasta Odysseus oli palannut miehineen Kirken saarelle hautaamaan kuolleen miehistönsä jäsenen. Kirke antoi ohjeita siihen, kuinka selvitä odotettavissa olevista koettelemuksista. Ensimmäinen koettelemus olivat seireenit. Odysseus tukki miehistönsä miesten korvat mehiläisvahalla ja antoi sitoa itsensä laivansa mastoon. Näin hän saattoi kuunnella seireenien lumoavaa laulua ilman, että laiva miehistöineen joutui tuhoon. Toinen koettelemus oli selvitä purjehduksesta merihirviöiden Skyllan ja Kharybdiksen välistä. Kirken neuvosta he purjehtivat lähempänä Skyllaa, uhraten mieluummin tälle kuusi miehistön jäsentä kapeikosta selvitäkseen, sen sijaan että kaikki olisivat kuolleet Kharybdiksen vesipyörteessä.<ref name="Homeros-12"/>
 
Tämän jälkeen miehet saapuivat Thrinakiaan, missä he kohtasivat auringonjumala Helioksen karjan. Odysseuksen miehistö vaati saada levätä saarella. Odotettuaan saarella hyvää säätä kuukauden ajan, miehistö vaati saada teurastaa ja syödä saarella olevan karjan. Odysseus vastusti tätä, mutta miehet teurastivat karjan tämän nukkuessa. Helios suuttui ja pyysi Zeukselta apua Odysseuksen ja tämän miehistön rankaisemiseksi. Miesten lähdettyä jatkamaan matkaa Zeus nostattikin myrskyn, joka upotti laivan ja hukutti kaikki muut paitsi Odysseuksen. Näin ajelehtien Odysseus päätyi lopulta Kalypson saarelle, josta koko eepoksen kertomus alkoi. Kalypson luona Odysseus oli viettänyt seitsemän vuotta.<ref name="Homeros-12"/>
 
'''13. laulu.''' Seuraavana päivänä, päätettyään kertomuksensa faiaakeille, Odysseus valmistautuu lähtemään näiden maasta. Alkinoos lastaa Odysseuksen lahjat tälle annettuun laivaan, ja seuraavana päivänä Odysseus purjehtii kohti kotia faiaakimiehistön kanssa. Jätettyään Odysseuksen lahjoineen Ithakaan faiaakit purjehtivat kotiin. Poseidon on kuitenkin tyytymätön siihen, että häntä yleensä palvovat faiaakit auttoivat Odysseusta, ja muuttaa laivan kiveksi, jolloin se uppoaa meren pohjaan. Faiaakit päättävät olla toiste auttamatta muukalaisia.<ref name="Homeros-13">Homeros: ''Odysseia'' XIII.1-440.</ref>
 
Näin Odysseus on saapunut kotiinsa Ithakalle, mutta ei tiedä sitä, sillä Athene päättää pitää sen salattuna kunnes on keksinyt, mitä tekisi seuraavaksi. Lopulta Athene paljastaa Odysseukselle tämän olevan Ithakalla, ja kehottaa tätä rankaisemaan Penelopen kilpakosijoita, jotka ovat väärinkäyttäneet hänen kotinsa vieraanvaraisuutta. Athene naamioi Odysseuksen kerjäläiseksi ja neuvoo tätä menemään turvaan sikopaimen [[Eumaios|Eumaioksen]] majaan.<ref name="Homeros-13"/>
 
'''14. laulu.''' Odysseus saapuu Eumaioksen majalle. Tämä ei tunnista saapujaa, vaan kertoo isäntänsä kunnian päivistä ja sanoo pelkäävänsä tämän olevan kuollut. Hän myös puhuu pahaa kilpakosijoista, jotka ovat muuttaneet ennen niin ylvään palatsin inhottavaksi paikaksi. Odysseus esittää ennustavansa oman paluunsa, mutta Eumaios on varuillaan, sillä monet kerjäläiset ovat tulleet aterian toivossa muka kertomaan tietoja Odysseuksesta Penelopelle. Odysseus esittää olevansa [[Kreeta]]lta ja olleensa Odysseuksen rinnalla Troijassa ennen paluuta kotiin. Myöhempi epäonninen matka Egyptiin kuitenkin teki hänestä kerjäläisen. Egyptissä hän oli kuitenkin saanut kuulla Odysseuksen olevan yhä elossa.<ref name="Homeros-14">Homeros: ''Odysseia'' XIV.1-533.</ref>
 
'''15. laulu.''' Spartassa Athene löytää Telemakhoksen ja Peisistratoksen unessa Menelaoksen talosta. Hän kehottaa Telemakhosta kiirehtimään kotiin hoitelemaan kilpakosijat, varoittaa tätä näiden salamurhajuonesta, ja neuvoo tätä etsimään Eumaioksen. Telemakhoksen tehdessä lähtöä taivaalla näkyy hanhea kynsissään pitävä kotka, jonka Helena tulkitsee merkiksi Odysseuksen voittoisasta paluusta. Telemakhos palaa Pylokseen, jossa laivaan astuu hänen luvallaan myös [[Theoklymenos]], ennustajan jälkeläinen, jota etsitään [[Argos|Argoksessa]] tehdystä rikoksesta.<ref name="Homeros-15">Homeros: ''Odysseia'' XV.1-557.</ref>
 
Eumaios ja Odysseus jatkavat tarinoiden kertomista toisilleen. Eumaios kertoo, kuinka tuli Ithakaan: merirosvot olivat kaapanneet hänet ja myyneet hänet Laerteelle. Odysseuksen äiti oli kasvattanut hänet kuin omanaan. Telemakhos saapuu Ithakaan seuraavana päivänä. Theoklymenos näkee taivalla haukan ja kyyhkyn, minkä hän tulkitsee hyväksi merkiksi Odysseuksen perheelle.<ref name="Homeros-15"/>
 
[[Tiedosto:Louis Frederic Schutzenberger - Retour d'Ulysse.jpg|thumb|left|200px|''Odysseus ja Argos''. [[Louis-Frederic Schützenberger]], 1884.]]
'''16. laulu.''' Telemakhos saapuu Eumaioksen majalle ja löytää Odysseuksen ja Eumaioksen keskustelemasta keskenään. Eumaios ehdottaa, että Telemakhos veisi vieraan palatsiin, mutta Telemakhos pelkää kosijoita ja kehottaa Eumaiosta menemään edeltä kertomaan Penelopelle hänen paluustaan. Athene kumoaa taikansa ja Odysseus muuttuu kerjäläisestä Ithakan kauan kaivatuksi kuninkaaksi. Telemakhos tunnistaa isänsä, ja Odysseus kertoo saapumisestaan Ithakalle.<ref name="Homeros-16">Homeros: ''Odysseia'' XVI.1-481.</ref>
 
Odysseus ja Telemakhos yhdistävät voimansa ja alkavat suunnitella kostoa Penelopen kilpakosijoille. Odysseus suunnittelee menevänsä palatsiin jälleen kerjäläiseksi naamioituneena, kun taas Telemakhoksen tehtävänä olisi piilottaa kosijoiden aseet niin, että he itse voisivat käyttää niitä oikealla hetkellä kosijoiden surmaamiseen. Kilpakosijat ovat erimielisiä siitä, miten juonisivat Telemakhosta vastaan; [[Amfinomos]] ehdottaa, että he odottaisivat merkkiä jumalilta.<ref name="Homeros-16"/>
 
'''17. laulu.''' Telemakhos palaa Ithakan kaupunkiin ja palatsiin, ja tapaa äitinsä ja vanhan hoitajansa [[Eurykleia]]n. Hän kertoo tiedoista, jotka sai Pylokselta ja Spartasta Odysseusta koskien, mutta ei paljasta Odysseuksen jo odottavan Eumaioksen majassa. Theoklymenos sen sijaan lausuu Odysseuksen jo olevan Ithakassa. Samaan aikaan Odysseus ja Eumaios suuntaavat kohti palatsia. Yksi kilpakosijoista hyökkää kerjäläiseksi naamioituneen Odysseuksen kimppuun. Palatsissakin hän saa huonon vastaanoton. Odysseuksen uskollinen koira [[Argos (koira)|Argos]] on ainoa, joka tunnistaa isäntänsä, mutta ei vanhuutensa vuoksi pysty edes tervehtimään tätä, vaan kuolee, ilman että Odysseus voi tehdä mitään, koska se paljastaisi hänet. Penelope pyytää saada nähdä kerjäläisen siinä toivossa, että tällä olisi tietoja Odysseuksesta. Odysseus ei kuitenkaan halua tätä vielä.<ref name="Homeros-17">Homeros: ''Odysseia'' XVII.1-606.</ref>
 
'''18. laulu.''' Palatsiin saapuu myös toinen kerjäläinen nimeltään [[Iros]]. Tämä haastaa Odysseuksen nyrkkeilyyn. Odysseus voittaa Athenen avustuksella, ja kilpakosijat ylistävät häntä. Amfinomos antaa Odysseukselle ruokaa, ja Odysseus kehottaa tätä lähtemään kaupungista, koska ei haluaisi surmata tätä. Amfinomos kuitenkin kieltäytyy, sillä Athene on jo merkinnyt hänet kuoleman omaksi. Penelope saapuu paikalla erityisen kauniina, ja sanoo, että Odysseus oli neuvonut häntä avioitumaan uudelleen, jos Telemakhoksen parta alkaisi kasvaa ennen Odysseuksen paluuta. Hän myös pyytää kosijoita antamaan itselleen lahjoja, ja saa niitä sekä kilpakosijoilta että Odysseukselta. Athene lietsoo riitaa miesten välille. He loukkaavat toisiaan ja ovat juuri alkamassa tapella, kun Telemakhos saapuu paikalle ja rauhoittaa riidan.<ref name="Homeros-18">Homeros: ''Odysseia'' XVIII.1-429.</ref>
 
[[Tiedosto:Lairesse, Gérard de - Die Rückkehr des Odysseus nach Ithaka.jpg|thumb|250px|Odysseuksen jalkakylpy maalauksessa ''Odysseuksen paluu Ithakaan''. [[Gerard de Lairesse]], n. 1719.]]
'''19. laulu.''' Yöllä Telemakhos ja Odysseus piilottavat kosijoiden aseet. Tämän jälkeen Odysseus-kerjäläinen ja Penelope keskustelevat kahdestaan. Penelope haluaa saada tiedoja miehestään. Odysseus antaa yksityiskohtaisen kuvauksen, mikä saa Penelopen puhkeamaan kyyneliin. Odysseus kertoo Penelopelle myös, että tämän puoliso on elossa ja palaisi kuukauden sisällä.<ref name="Homeros-19">Homeros: ''Odysseia'' XIX.1-604.</ref>
 
Odysseus antaa Eurykleian pestä jalkansa. Vanha imettäjä huomaa Odysseuksen jalassa olevan arven, jonka tämä oli saanut nuorena metsästäessään yhdessä isoisänsä kanssa, ja tunnistaa vieraan heti Odysseukseksi. Athene pitää huolen, ettei Penelope saa vielä asiasta vihiä. Myös Eurykleia lupaa pitää salaisuuden. Penelope kertoo näkemästään unesta, jossa kotka surmasi kaksikymmentä hänen lemmikkihanheaan. Odysseus selittää unen hänelle. Penelope ilmoittaa valitsevansa uuden aviomiehen järjestämällä jousiammuntakilpailun; jos joku kykenisi kilpailussa samaan kuin Odysseus aikanaan, hänestä tulisi Penelopen uusi puoliso.<ref name="Homeros-19"/>
 
'''20. laulu.''' Odysseus ei saa unta, koska pelkää epäonnistuvansa kilpailussa. Penelope taas on suunniltaan, koska Odysseus on edelleen kateissa ja hän on juuri tullut luvanneeksi ottaa uuden aviopuolison. Penelope rukoilee kuolemaa [[Artemis|Artemiin]] käden kautta, Odysseus puolestaan rukoilee ennettä Zeukselta. Zeus vastaa ukkosen paukkeella samaan aikaan, kun palvelijaneidot kiroavat kosijoita.<ref name="Homeros-20">Homeros: ''Odysseia'' XX.1-394.</ref>
 
[[Tiedosto:1913 Corinth Odysseus im Kampf mit den Freiern anagoria.JPG|thumb|left|250px|Odysseus ampuu nuolensa. Villa Katzenbogenin seinämaalauksia, Lovis Corinth, 1913. Berlinische Galerie.]]
Seuraavana aamuna Telemakhos ja Odysseus tapaavat joukon kosijoita. Athene antaa näiden ärsyttää Odysseusta, jottei tämän viha heltyisi. Yksi kilpakosijoista heittää Odysseusta lehmän sorkalla; kosijat nauravat, mutta eivät huomaa ilmeistä ennettä, kun seinälle roiskuva veri ennustelee heidän väistämätöntä kohtaloaan.<ref name="Homeros-20"/>
 
'''21. laulu.''' Penelope ilmoittaa, että valitsisi miehekseen sen, joka kykenee jännittämään Odysseuksen jousen ja ampumaan nuolen kahdentoista kirveen muodostaman linjan halki. Telemakhos pystyttää kirveet, mutta epäonnistuu itse jousen jännittämisessä. Myös kilpakosijat epäonnistuvat yksi kerrallaan. Odysseus vetäytyy sivummalle ja paljastaa henkilöllisyytensä Eumaiokselle ja muille miehilleen, ja pyytää näitä olemaan puolellaan taistelussa. Palattuaan hän huomaa kaikkien epäonnistuneen jousen jännittämisessä. Antinoos pyytää kilpailun lykkäämistä seuraavaan päivään, kunnes he olisivat uhranneet [[Apollon]]ille. Odysseus kuitenkin ottaa jousen, jännittää sen ja ampuu nuolen suoraan kirveiden halki.<ref name="Homeros-21">Homeros: ''Odysseia'' XXI.1-434.</ref>
 
'''22. laulu.''' Heti ammuttuaan nuolensa Odysseus surmaa toisella nuolella Antinooksen ja paljastaa olevansa kauan kadoksissa ollut kuningas. Tämä saa muut kosijat kauhuihinsa. Näiden aneluista huolimatta Odysseus ilmoittaa näiden kaikkien olevan kuoleman omia. Telemakhos aseistaa Eumaioksen ja muut miehet, eräs kosijoista taas saa aseistettua muut.<ref name="Homeros-22">Homeros: ''Odysseia'' XXII.1-501.</ref>
 
[[Tiedosto:Odysseus from Schwab book 1.jpg|thumb|300px|Odysseus surmaa kilpakosijat. Kuvitusta Gustav Schwabin teokseen ''Die schönsten Sagen des klassischen Altertums'' (1882).]]
Näin alkaa taistelu, joka ei kuitenkaan kestä kauaa Athenen liityttyä mukaan siihen. Odysseus surmaa kaikki kosijoiden puolella olleet, paitsi muutaman viattomaksi katsomansa miehen. Eurykleia iloitsee kuolleet nähtyään, mutta Odysseus kieltää tätä iloitsemasta kuolemasta. Palvelijoista epäluotettaviksi osoittautuneet laitetaan keräämään ruumiit, minkä jälkeen heidätkin surmataan. Tämän jälkeen Odysseus määrää puhdistusmenoista talon puhdistamiseksi.<ref name="Homeros-22"/>
 
'''23. laulu.''' Penelope, joka oli nukkunut koko taistelun ajan, herää ja tunnistaa Odysseuksen miehekseen. Odysseus on huolissaan siitä, että on surmannut maan koko nuoren ylimystön. Hän päättää viedä perheen syrjemmälle suvun maatilalle siksi aikaa, kunnes tilanne rauhoittuu. Penelope ei ole uskoa, että hänen miehensä on todella palannut. Hän ehdottaa häävuoteen siirtämistä, mutta Odysseus suuttuu ja sanoo, ettei sitä voi tehdä, koska vuode on kaiverrettu yhdestä oliivipuun rungon kappaleesta, jonka ympärille koko talo on rakennettu. Penelope varmistuu näin siitä, että Odysseus todella on hänen miehensä, ja iloitsee. Odysseus kertoo matkoistaan. Seuraavana päivänä hän lähtee isänsä Laerteen luokse ja varoittaa Penelopea pysymään sisällä ja vastaanottamasta vieraita.<ref name="Homeros-23">Homeros: ''Odysseia'' XXIII.1-372.</ref>
 
'''24. laulu.''' Hermes johdattaa kilpakosijat manalaan. Siellä Agamemnon ja Akhilleus kiistelevät siitä, kumman kuolema oli parempi. He tapaavat kuolleet kosijat ja kyselevät näiltä, kuinka nämä saivat surmansa. Kosijat syyttävät Penelopea petoksesta, mutta Agamemnon vertaa tätä vaimonsa Klytaimnestran todelliseen petokseen sanoen Penelopen olevan parempi ihminen.<ref name="Homeros-24">Homeros: ''Odysseia'' XIV.1-546.</ref>
 
Odysseus saapuu Laerteen tilalle ja löytää isänsä vanhentuneena, vaimonsa kuolemaa ja poikansa katoamista surreena. Odysseus ei paljasta henkilöllisyyttään heti, mutta isänsä muisteltua poikaansa itkien hän kertoo kuka on, ja näyttää jalassaan olevaa arpea sekä kertoo lapsuusmuistoja. Hän kertoo myös edellisen yön taistelusta ja sen verisestä lopusta. Samaan aikaan kun Odysseus ja Laertes aterioivat, huhu verilöylystä leviää. Kilpakosijoiden sukulaiset kokoontuvat ja miettivät vastaustaan. [[Halitherses]] katsoo heidän kokemansa rangaistuksen olleen oikeutettu, mutta Antinooksen isä [[Eupeithes]] haluaa kostaa Odysseukselle. Lopulta he löytävät Odysseuksen isänsä tilalta. Athene ilmestyy ja estää koston; ainoastaan Eupeithes saa surmansa. Athene järjestää niin, että ithakalaiset unohtavat verilöylyn, Odysseus saa kuninkuutensa takaisin ja rauha palaa maahan.<ref name="Homeros-24"/>
 
=== Päähenkilöt ===
 
;[[Odysseus]] : Eepoksen päähenkilö, Ithakan kuningas, joka kaipaa vaimoaan Penelopea ja poikaansa Telemakhosta, ja on matkalla kotiin Troijan sodasta. Hän kuitenkin suututtaa merenjumala Poseidonin, ja joutuu kotimatkallaan raivaamaan tiensä monien vastusten läpi. Tässä hänellä on apuna hänen oveluutensa ja neuvokkuutensa, sekä Athene-jumalatar. Hän syyllistyy kuitenkin usein ''[[hybris|hybrikseen]]''. Odysseuksen nimi viittaa kreikan kielessä "vihastumiseen" ja "vihaan", ja myyteissä jumalien vihaa pidettiin nimen alkuperänä.<ref>{{LSJ | Id=o)du/ssomai | Nimeke=ὀδύσσομαι}}</ref>
 
;[[Telemakhos]] : Odysseuksen poika ja Ithakan prinssi. Hän oli Odysseuksen lähtiessä Troijaan vasta vauva, ja on kertomuksen alkaessa 20-vuotias. Hän tekee kaikkensa pitääkseen äitinsä Penelopen kosijat kurissa, mutta hänen vihansa kasvaa ajan myötä. Lopulta hän pyrkii selvittämään isänsä kohtalon, ja tämän palattua kotiin auttaa tätä surmaaman kilpakosijat.
 
[[Tiedosto:Francesco Primaticcio 002.jpg|thumb|250px|''Odysseus ja Penelope''. [[Francesco Primaticcio]], n. 1563.]]
;[[Penelope]] : Odysseuksen uskollinen puoliso ja Ithakan kuningatar. Hän tekee kaikkensa viivytelläkseen uutta avioliittoa Odysseuksen ollessa kateissa, ja käyttää tekosyynä Laerteen hautaliinan loputonta kutomista.
 
;[[Athene]] : Viisautta ja älyä edustava jumalatar, Zeuksen tytär, joka auttaa Odysseusta ja Telemakhosta monin tavoin, sekä teoin että puolustamalla Odysseusta muiden jumalien edessä.
 
;[[Poseidon]] : Merenjumala, joka toimii Odysseuksen jumalallisena vastustajana. Poseidon suuttuu Odysseukseen sen jälkeen, kun tämä on sokaissut hänen poikansa Polyfemoksen. Hän tekee kaikkensa estääkseen Odysseusta pääsemästä takaisin kotiin ja muun muassa aiheuttaa monta haaksirikkoa.
 
;[[Zeus]] : Ylijumala, joka joutuu lopulta päättämään, annetaanko Odyssuksen palata kotiin. Hän sallii Athenen välillä auttaa Odysseusta.
 
;[[Antinoos (Eupeitheen poika)|Antinoos]] : Penelopen kosijoiden epävirallinen johtaja, joka juonii lopulta Telemakhoksen pään menoksi. Odysseus surmaa hänet ensimmäisenä, kun koston aika koittaa.
 
;[[Eumaios]] : Odysseuksen uskollinen sikopaimen, joka auttaa Odysseusta ensimmäisenä tämän palattua Ithakaan, vaikka ei heti alussa tunnistakaan isäntäänsä.
 
;[[Eurykleia]] : Odysseuksen ja Telemakhoksen vanha imettäjä ja hoitaja, joka tietää kaiken palatsissa tapahtuvan ja neuvoo sekä Odysseusta että Telemakhosta usein. Hän on ensimmäisiä, joka tunnistaa Odysseuksen.
 
;[[Kalypso]] : Nymfi, joka piti Odysseusta saarellaan seitsemän vuotta.
 
;[[Polyfemos]] : Kyklooppi, Poseidonin poika, joka vangitsi Odysseuksen miehistöineen. Polyfemoksen sokaisu suututti Poseidonin Odysseusta vastaan.
 
;[[Kirke]] : Noita, joka muutti Odysseuksen miehet sioksi, mutta josta tämän jälkeen tuli Odysseuksen rakastajatar.
 
;[[Laertes]] : Odysseuksen vanhuudenheikko isä, joka asuu maatilallaan palatsin ulkopuolella. Odysseuksen palattua hän saa voimansa takaisin ja auttaa Antinooksen isän surmaamisessa.
 
;[[Teiresias]] : Tietäjä, jota tavatakseen Odysseus matkustaa manalaan. Odysseus saa tältä tietoja siitä, kuinka palata Ithakaan.
 
;[[Nausikaa]] : Faiaakien kuninkaan tytär, joka auttoi Odysseusta tämän haaksirikkouduttua faiaakien maahan.
 
Eepoksen ihmiskuvaukset voidaan nähdä ''Iliasta'' monipuolisempina, syvällisempinä ja realistisempina. Eepos kuvaa henkilöitä suurella tunteella ja se antaa myös suuremman roolin naisille.<ref name="Said"/>
 
=== Maantiede ===
 
Odysseuksen kotipaikka Ithaka saattaa olla sama kuin nykyisin [[Ithaka]]na tunnettu saari, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. Eepoksen tapahtumapaikat [[Peloponnesos|Peloponnesoksella]], kuten [[Sparta]] sekä [[Pylos]] Nestorin palatseineen, tunnetaan. Sen sijaan tutkijat ovat erimielisiä siitä, onko mikään tapahtumapaikka [[Ismaros|Ismaroksen]] ja Ithakan väliltä todellinen. Monet ovat yrittäneet hahmotella Odysseuksen eri puolilla [[Välimeri|Välimerta]] kulkemaa reittiä ja sijoittaa eepoksen tapahtumapaikkoja kartalle. Tällainen oli suosittua jo antiikin aikana. Esimerkiksi Kirken saari on sijoitettu usein keskiseen tai eteläiseen [[Italia]]an; lootuksensyöjien saari [[Djerba]]an; ja Aioloksen saari [[Stromboli]]lle. Kuitenkin jo [[Eratosthenes]] puhui tällaisia yrityksiä vastaan, ja nykyisin tutkijat ovat hylänneet tällaisen lähestymistavan; runoilija käyttää eepoksen maantieteellisessä kuvauksessa runoilijan vapauksia yhtä paljon kuin ''Ilias'' ottaa vapauksia historiallisten tapahtumien suhteen.<ref name="Heubeck-2"/><ref name="Said"/><ref name="Romilly"/>
 
== Vaikutus ==
 
Homeroksen eepokset ovat vaikuttaneet mittaamaattoman laajalti kaikkeen [[antiikin Kreikan kulttuuri|antiikin kreikkalaiseen kulttuuriin]], ja kreikkalaiset pitivät Homerosta opettajanaan kaikissa mahdollisissa asioissa. Tätä kautta teoksilla on ollut lähtemätön vaikutus koko länsimaiseen kulttuuriin ja ajatusmaailmaan.<ref name="Heubeck-1"/> Myöhemmässä kirjallisuudessa ''Odysseia'' voidaan nähdä erityisesti kaikenlaisten seikkailu-, ja matka- ja fantasiakertomusten taustalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.shmoop.com/odyssey/ | Nimeke=The Odyssey | Selite=Study guide, themes, quotes, teacher resources | Julkaisu=Shmoop | Julkaisija=Shmoop University | Kieli={{en}} | Viitattu=14.8.2013}}</ref>
 
[[Antiikin Kreikan teatteri|Kreikkalaisessa teatterissa]] ''Odysseian'' aiheet eivät olleet aivan yhtä suosittuja kuin ''Iliaseen'' liittyvät aiheet. [[Euripides|Euripideen]] ''[[Kyklooppi (Euripides)|Kyklooppi]]'', joka on ainoa kokonaisena säilynyt [[satyyrinäytelmä]], kertoo Odysseuksen ja kykloopin kohtaamisesta humoristisesti.
 
[[Vergilius|Vergiliuksen]] eepos ''[[Aeneis]]'' sai sisältöönsä vaikutteita sekä ''Iliaasta'' että ''Odysseiasta''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Webster, Thomas Bertram Lonsdale | Nimeke=Greek Interpretations | Selite=Publications of the University of Manchester. Classical Series | Julkaisija=Manchester University Press | Vuosi=1942 | Sivu=120 | http://books.google.fi/books?id=GhoNAQAAIAAJ&pg=PA120}}</ref> [[Lukianos|Lukianoksen]] ''[[Tosi tarina (Lukianos)|Tosi tarina]]'', joka kertoo tahallisen erikoisesta ja mielikuvituksellisesta matkasta, viittaa ''Odysseiaan'' ensimmäisenä sepiteltynä matkakertomuksena.<ref>Lukianos: ''Tosi tarina''. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Satiireja 2 | Selite=Suomentanut Aapo Junkola | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Juvenes Print | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-91-5732-0}}</ref>
 
[[Dante]] laittoi Odysseuksen lisäämään uuden lopun ''Odysseiaan'' ''[[Jumalainen näytelmä|Jumalaisen näytelmänsä]]'' helvettikuvauksen XXVI laulussa. [[Claudio Monteverdi]]n ooppera ''[[Il ritorno d'Ulisse in Patria]]'' vuodelta 1640 perustuu ''Odysseian'' kotiinpaluusta kertovaan loppuosaan.
 
[[James Joyce]]n modernistisen romaanin ''[[Odysseus (kirja)|Odysseus]]'' (1922) jokaisen jakson teema, tyyli ja henkilöt perustuvat vastaavaan kohtaan ''Odysseiassa''. [[Nikos Kazantzakis]] pyrki jatkamaan runoelmaa nykyajan näkökulmasta omassa teoksessaan ''[[Odysseia (Kazantzakis)|Odysseia]]'' (1938).
 
== Käännökset ==
 
[[Livius Andronicus]] käänsi ''Odysseian'' latinaksi. Hän käytti käännöksessään [[saturninen mitta|saturnista runomittaa]].<ref name="AK-Odysseia"/>
 
''Odysseia'' on suomennettu kahdesti: [[Otto Manninen|Otto Mannisen]] suomennos on vuodelta 1924 ja [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikosken]] vuodelta 1972. Mannisen suomennos noudattaa alkuperäistä runomittaa ja käsittää koko teoksen, mutta on runokieleltään osin vaikeaselkoinen. Saarikoski käänsi ''Odysseian'' proosamuotoon kuitenkin alkuperäistä rivijakoa noudattaen. Käännöksen haittana on se, että Saarikoski perusti työnsä ranskalaisen [[Victor Bérard]]in laitokseen vuodelta 1924. Siksi Saarikoski jätti käännöksestä pois laajoja jaksoja, joita Bérard oli pitänyt myöhäisinä lisäyksinä eepokseen. Saarikosken käännös on kuitenkin hyvin selkeä nykyaikaisen lukijan kannalta. Saarikoski käänsi myös ''Iliasta'', mutta työ jäi kesken. Otteita Saarikosken katkelmista on julkaistu teoksessa ''[[Antiikin runoutta ja draamaa]]''.<ref>Kivistö & Riikonen 2007, s. 39–40.</ref>
 
Jo 1800-luvulla useat suomentajat käänsivät otteita Homeroksen eepoksista. [[Kaarlo Forsman]] suomensi ''Odysseian'' kaksi ensimmäistä laulua vuonna 1877. Lisäksi voidaan mainita [[Elias Lönnrot]]in vuoden 1855 heksametrimittainen käännös ''Odysseian'' kuudennesta laulusta. Tuolloin suomenkieltä vasta kehitettiin eurooppalaisiin runomittoihin taipuvaksi kirjakieleksi. Käännös on silti osin luontevaa, kuten kuuluisassa jumalten asuinpaikkaa kuvaavassa jaksossa:<ref name="Suomennoskirjallisuus 30–31">Kivistö & Riikonen 2007, s. 30–31.</ref><ref>Lönnrot, Elias: Homeeron Odysseian Kuudes Runoilema. Aikakauskirjassa ''Suomi, Tidskrift i fosterlänska ämnen'', 1855.</ref>
 
{{Sitaatti|Poikkesi niin puhunut kaunis sinisilmä Ateena<br>
Rivi 26 ⟶ 263:
 
[[Athene]]n eli Ateenan lisänimitys ''glaukopis'' on suomennoksessa 'sinisilmä'. Manninen suomensi sen 'päilyväsilmäksi' ja Saarikoski 'kiilaskatseiseksi'.<ref name="Suomennoskirjallisuus 30–31"/>
 
Pentti Saarikoski käänsi Odysseian proosamuotoon, alkuperäistä rivijakoa noudattaen. Käännöksen haittana on se, että Saarikoski perusti työnsä ranskalaisen [[Victor Bérard]]in laitokseen vuodelta 1924. Saarikoski jätti käännöksestä pois laajoja jaksoja, joita Bérard oli pitänyt myöhäisinä lisäyksinä eepokseen. Saarikosken käännös on kuitenkin hyvin selkeä nykyaikaisen lukijan kannalta. Saarikoski käänsi myös ''Iliasta'', mutta työ jäi kesken. Otteita Saarikosken katkelmista on julkaistu teoksessa ''[[Antiikin runoutta ja draamaa]]''.<ref>Kivistö & Riikonen 2007, s. 39–40.</ref>
 
== Lähteet ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Cook, Erwin F. | Nimeke=The Odyssey in Athens: Myths of Cultural Origins | Selite=Myth and Poetics Series | Julkaisija=Cornell University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 0801473357}}
* Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Antiikin kirjallisuus ja suomennokset uuslatinasta ja humanistikreikasta. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Riikonen, H. K. (päätoim.) | Nimeke=Suomennoskirjallisuuden historia 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-746-889-3}}
 
=== Viitteet ===
 
{{viitteet}}
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
=== Suomennokset ===
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Homeros | Nimeke=Odysseia | Selite=Suomentanut Otto Manninen. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 7. painos (1. painos 1924). Laatukirjat | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-16157-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Homeros | Nimeke=Odysseia | Selite=Suomennos Pentti Saarikoski. Saatesanan kirjoittanut Hannu Riikonen. Seitsentähdet. 1. painos 1972 | Julkaisija=Otava | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-1-17050-3}}
 
=== Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia ===
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Homer | Nimeke=Opera | Selite=Volume III: Odyssey, Books I-XII. Second Edition. Edited by D. B. Monro and T. W. Allen. [[Oxford Classical Texts]] | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Tunniste=ISBN 9780198145318}} Kreikankielinen alkuteksti.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Homer | Nimeke=Opera | Selite=Volume IV: Odyssey, Books XIII-XXIV. Second Edition. Edited by D. B. Monro and T. W. Allen. Oxford Classical Texts | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Tunniste=ISBN 9780198145325}} Kreikankielinen alkuteksti.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Homer | Nimeke=Odyssey | Selite=Volume I: Books 1–12. [[Loeb Classical Library]] 104 | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=Harvard University Press}} Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Homer | Nimeke=Odyssey | Selite=Volume II: Books 13–24. Loeb Classical Library 105 | Julkaisupaikka=Cambridge, Massachusetts | Julkaisija=Harvard University Press}} Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
 
=== Muuta kirjallisuutta ===
 
* Heubeck, Alfred et al.: ''A Commentary on Homer's Odyssey''. Eepoksen kommentaari kolmessa osassa (Oxford University Press, 1990-1992):
** {{Kirjaviite | Tekijä=Heubeck, Alfred & Hainsworth, J. B. & West, Stephanie | Nimeke=A Commentary on Homer's Odyssey | Selite=Volume I: Introduction, Books 1-8 | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 0198147473 | www=http://books.google.fi/books?id=tMsJyWjIfV0C&printsec=frontcover}}
** {{Kirjaviite | Tekijä=Heubeck, Alfred & Hoekstra, Arie | Nimeke=A Commentary on Homer's Odyssey | Selite=Volume II: Books 9-16 | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN0198721447 | www=http://books.google.fi/books?id=ljB_7wI_nO8C&printsec=frontcover}}
** {{Kirjaviite | Tekijä=Heubeck, Alfred | Nimeke=A Commentary on Homer's Odyssey | Selite=Volume III: Books 17-24 | Julkaisija=Clarendon Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 0198149530 | www=http://books.google.fi/books?id=Kv1WNAEACAAJ}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=de Jong, Irene J. F. | Nimeke=A Narratological Commentary on the Odyssey | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0521468442 | www=http://books.google.fi/books?id=LmxmdLeBeZkC&printsec=frontcover}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto|el|Οδύσσεια}}
{{Wikiaineisto|en|The Odyssey}}
{{Commonscat|Odyssey}}
 
=== Teos ===
 
* Homeros: [http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.01.0135:book=1:card=1 ''Odysseia'']. Perseus. {{grc}}
* Homeros: [http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.01.0218:book=1:card=1 ''Odysseia'']. Perseus. {{en}}
* Homeros: [http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.01.0136:book=1:card=1 ''Odysseia'']. Perseus. {{en}}
* Homeros: [http://www.gutenberg.org/browse/authors/h#a705 ''Ilias'' ja ''Odysseia'']. Project Gutenberg. {{en}} {{fr}}
 
=== Muuta ===
 
* Bas, Marcel: [http://www.roepstem.net/odyssey.html The Meaning of Tradition in Homer's ''Odyssey''. Glorious imperatives in Homeric society] {{en}}
* Snider, Denton Jaques: [http://www.gutenberg.org/etext/26275 Homer's Odyssey: A Commentary]. Project Gutenberg. {{en}}
* [http://www.shmoop.com/odyssey/ ''The Odyssey''] study guide, themes, quotes, teacher resources. {{en}}
 
[[Luokka:Antiikin kreikankieliset kirjat]]