Ero sivun ”Fidži” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Typo fixing, typos fixed: Fidz → Fidž, ttin → ttiin using AWB |
|||
Rivi 48:
}}
'''Fidžin tasavalta''' (aiemmin '''Fidžisaarten tasavalta''')<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Paikkala, Sirkka | Otsikko =Muutoksia maiden nimissä: Fidži ja Myanmar | Julkaisu =Kielikello | Ajankohta = 2011 | Numero =2 | Sivut =38 | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Tunniste ={{ISSN|0355-2675}} | Viitattu =19.6.2011 }}</ref> eli '''Fidži''' ({{k-fj|Matanitu ko Viti}}, [[fidžinhindi]]ksi फ़िजी) on saaristovaltio eteläisellä [[Tyynimeri|Tyynellämerellä]], [[Uusi-Seelanti|Uudesta-Seelannista]] pohjoiseen. Valtioon kuuluu noin 850 saarta tai luotoa, joista noin sata on asutettuja. Suurimmat saaret ovat [[Viti Levu]] ja [[Vanua Levu]], joissa elää noin 87 prosenttia maan yli 837 000 asukkaasta. Pääkaupunki [[Suva]] sijaitsee Viti Levulla. Fidžin maapinta-ala on vajaa 18 000
Maan tärkeimmät tulonlähteet ovat sokeri ja [[matkailu|turismi]].
Rivi 61:
=== Luonto ===
[[Tiedosto:Manycoloured fruitdove male bobbys.JPG|250px|thumb|Fidžillä elää runsaasti värikkäitä lintulajeja. Kuvassa on [[palettihedelmäkyyhky]].]]
Saarien alkuperäinen lajisto on erittäin runsas. Eläimistöön kuuluu sammakoita, liskoja, kilpikonnia, käärmeitä, lepakoita ja lintuja. Muutamia endeemisiä lajeja lukuun ottamatta luonto on hyvin samankaltainen kuin [[Indonesia]]ssa ja [[Malesia]]ssa, josta saaren kasvillisuus ja eläimet ovat alun alkaen peräisin. Uusia lajeja on tuotu saarelle, paitsi eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden mukana, myös 3 500 vuotta sitten, kun ensimmäiset ihmiset asuttivat saaren ja toivat mukanaan muun muassa sikoja ja koiria. Uusien lajien vuoksi jotkin harvinaiset lajit kuolivat sukupuuttoon. Fidžin nisäkäslajeista vain kuusi lepakkoa on alkuperäisiä, muut ovat myöhemmin tuotuja. Saaren lepakkoja ovat esimerkiksi kymmensenttinen ''[[Notopteris macdonaldi]]'' ja tätä tuplasti suurempi [[Kotoperäisyys|endeeminen]] laji ''[[Mirimiri acrodonta]]''. Saarelle on tuotu muun muassa [[intianpikkumangusti]] vuonna 1883 metsästämään sokeripeltosatoja tuhoavia rottia, mutta se siirtyi syömään lintujen ja matelijoiden munia. Eurooppalaiset toivat mukanaan myös [[vuohi|vuohen]] ja tahtomattaan [[Kotihiiri|kotihiiren]] sekä [[isorotta|ison]]- ja [[mustarotta|mustarotan]].<ref>
Fidžin 57 lintulajista vajaa puolet (26) on kotoperäisiä, muun muassa ''[[Myzomela chermesina]]'' ja [[fidžinviistäjä]]. Merilintuja on noin 23 lajia. Lentokyvystä huolimatta jotkin linnut ovat rajoittuneet vain yhdelle tai kahdelle saarelle. Jotkin ulkomailta tuodut [[Vieraslaji|vierasperäiset]] lintulajit ovat vallaneet alkuperäislajien ekologisia lokeroita ja ajaneet niitä ahtaammalle. Tällainen on esimerkiksi [[pihamaina]]. Lintubongaus on hyvin suosittu vapaa-ajan harrastus Fidžillä.<ref>[http://www.go-fiji.com/birdwatching.html Fiji Bird Watching] Go Fiji {{en}}</ref>
Rivi 69:
Fidžin maapinta-alasta 45 prosenttia on metsän peitossa, josta kolmasosaa eli 2 530 km²:ä hyödynnetään kaupallisesti. Metsäisimmät alueet keskittyvät vuoristojen tuulenpuolisille alueille, kun suojapuolella kasvaa ruohomaata. Rannikolla kasvaa runsaasti [[mangrove]]puita ja [[kookospalmu]]ja. Maapinta-alasta 87,9 % on alkuperäisväestön omistuksessa ja 3,9 % valtiolla.<ref name="investBureau">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ftib.org.fj/fiji-overview.cfm | Nimeke =Fiji Overview| Julkaisija =Fiji Islands Trade and Investment Bureau | Viitattu =30.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Fidžiltä on tunnistettu 1 596 kasvilajia, joista noin 60 % on kotoperäisiä.<ref name="Fiji_54">Fiji, s. 54</ref> [[Tagimaucia]]-nimistä puna- ja valkokukkaista köynnöskasvia tavataan ainoastaan Fidžillä ja sielläkin vain [[Taveuni]]-saarella samannimisen järven ympäristössä sekä [[Vanua Levi]] -saaren eteläkärjessä Mt. Seatura -vuoren ylärinteessä.<ref name="WM191"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naturefiji.org/endspecies.php?info=Tagimaucia | Nimeke =Tagimaucia| Julkaisija =Nature Fiji | Viitattu =30.3.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref
Luonnon suurimmat uhat ovat metsähakkuut ja saasteet. Maaperän eroosiota edistää maanviljelykseen valittujen alueiden huono sijainti sekä maataloudessa käytetyt huonot menetelmät. Sateilla on myös oma osansa eroosiossa. Nykyinen ilmastonmuutos on vakava uhka kaikille Tyynen valtameren pienille saarivaltioille, niin myös Fidžille, merenpinnan nousun vuoksi.<ref name="WM191"/>
=== Ilmasto ===
Maan ilmasto on trooppinen meri-ilmasto, joten ilma on lämmin ja niin päivittäiset kuin vuotuiset lämpötilamuutokset erittäin pieniä. Vuoden päiväkeskilämpötilat vaihtelevat välillä 20–29 °C ja öisin lämpötila on noin 18–20 °C.<ref name="Climate">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.met.gov.fj/documents/Climate_of_Fiji1185488355.htm | Nimeke =The Climate of Fiji| Julkaisija =Fiji Meteorological Service | Viitattu =31.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Alin koskaan mitattu lämpötila on 12 °C ja korkein 36 °C. Pääkaupungissa Suvassa mitattu vuosittainen sademäärä on vajaa 305 senttimetriä. Suojaisilla alueilla vuotuinen sademäärä on selvästi pienempi, noin 178
Vuosittainen syklonikausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun väliselle ajalle,<ref name="WM191"/> jolloin on myös kaikkein lämpimintä.<ref name="investBureau"/> Eniten sykloneja esiintyy tammi-helmikuussa. Keskimäärin yhdessä vuosikymmenessä Fidžillä on kymmenestä kahteentoista syklonia. Kauden myrskyt voivat olla niin voimakkaita, että ne aiheuttavat tuhoja viljelyksille ja muulle omaisuudelle. Myös kuolonuhrit ovat mahdollisia.<ref name="WM191"/> Näin pahoja sykloneja on kymmenen vuoden aikana kaksi tai kolme. Parhaiten sykloneilta suojassa ovat maan etelä- ja itäosat.<ref name="Climate"/> Idästä puhaltavat pasaatituulet tuulevat kaikkina vuodenaikoina ja ovat voimakkuudeltaan korkeintaan keskitasoa.
Rivi 192:
Vuosina 1879–1916 Fidžille tuotiin 60 000 [[Fidžinintialaiset|intialaista]] tekemään töitä eurooppalaisten omistamilla sokeriviljelmillä, mistä juontaa juurensa saaren hindinkielisyys. Äänioikeus oli vain alkuperäisasukkailla vuoteen 1904 asti, jolloin eurooppalaisille myönnettiin oikeus asettua vaaliehdokkaaksi. Intialaiset saivat vastaavan oikeuden vuonna 1929. Perinteinen hierarkia murtui lopullisesti vuonna 1963, jolloin naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaaksi.<ref name="world192"/>
Saarille myönnettiin itsenäisyys [[10. lokakuuta]] [[1970]]. Vuonna 1987 tehtiin kaksi sotilasvallankaappausta, joita molempia johti [[Sitiveni Rabuka]]. Taustalla olivat alkuperäisten fidžiläisten ja [[Fidžinintialaiset|fidžinintialaisten]] väliset jännitteet. Alkuperäisväestö koki kasvavan intialaisperäisen väestönosan uhaksi, ja tuohon aikaan molempia ryhmiä oli lähes yhtä paljon. Ensimmäinen sotilasvallankaappaus alkoi, kun huhtikuussa järjestetyissä vaaleissa monikansallinen työväenpuolue nousi laillisesti valtaan. Kaikkina aiempina äänestysvuosina valtaan oli noussut alkuperäisväestön kannattama Liittopuolue. Rabuka ja tuhannet Liittopuolueen kannattajat nousivat kapinaan ja suorittivat onnistuneen vallankaappauksen ilman ihmishenkien menetyksiä. Kapina ei kestänyt kuin yhden päivän. Puoli vuotta myöhemmin Rabuka jäädytti perustuslain ja hajotti valtaa pitävän hallituksen. Samalla hän julisti Fidžin tasavallaksi; aiemmin
Uusi perustuslaki laadittiin tammikuussa vuonna 1990, kun Rabuka jätti paikkansa sisäministerinä ja palasi armeijan palvelukseen. Perustuslaki ei ollut tasa-arvoinen vaan suosi etnisiä fidžiläisiä fidžinintialaisten kustannuksella. Tarpeeksi rikas intialaisperäinen väestö muutti pois maasta, mikä ajoi Fidžin talouden alamäkeen mutta takasi alkuperäisväestön enemmistöaseman. Vuonna [[1997]] perustuslakia muutettiin tasapuolisemmaksi, ja vuoden [[1999]] vapaissa vaaleissa valittu presidentti oli fidžinintialainen.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/1300499.stm Timeline: Fiji] BBC News</ref>
Rivi 213:
Fidžillä on kaksikamarinen [[parlamentti]], joka valitaan äänestyksissä neljäksi vuodeksi. Edustajainhuoneessa on 71 jäsentä, joista 25 valitaan suoraan kansanäänestyksellä. Loput 46 on vuoden 1997 perustuslaissa määrätty Fidžin [[etninen ryhmä|etnisille yhteisöille]] seuraavasti: 23 fidžiläistä, 19 fidžinintialaista, yksi [[rotuma]]lainen ja kolme "yleistä valittua" ([[eurooppa]]laiset, [[kiina]]laiset ja muut vähemmistöt). [[Senaatti|Senaatissa]], eli parlamentin yläkamarissa, on 32 jäsentä. Nimellisesti nämä ovat presidentin nimittämiä, mutta perustuslaki velvoittaa presidentin hyväksymään seuraavien järjestöjen antamat ehdokkaat: suuri päällikköneuvosto valitsee 14, pääministeri yhdeksän, [[oppositio]]johtaja kahdeksan ja [[Rotuman saaren neuvosto]] yhden. Senaatilla on vähemmän valtaa kuin edustajainhuoneella – senaatti ei voi tehdä lakialoitteita, mutta se voi hylätä tai muuttaa niitä.<ref>Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 194</ref>
Fidžillä on ollut vuoden [[1987]] jälkeen neljä vallankaappausta. [[Fidžin vallankaappaus 2006|Viimeisin tehtiin]] pääministeri [[Laisenia Qarase]]a vastaan joulukuussa [[2006]]. Siinä vallan otti armeijan komentaja [[Voreqe Bainimarama]]. Kun vetoomustuomioistuin totesi kaappauksen laittomaksi vuonna 2007, väliaikaishalinto kumosi perustuslain vuonna 2009 ja hallitsee maata asetuksilla. Kaikki tuomarit erotettiin, mutta osa nimitettiin asetuksella uudelleen ja Sri Lankasta tuotiin lisää tuomareita. Samalla
Fidžin politiikkaa hallitsee useita puolueita, josta monet ovat niin pieniä, etteivät ilman vaaliliittoja pystyisi pärjäämään äänestyksissä suuremmille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Rivi 239:
[[CIA World Factbook]]in mukaan Fidžin arvioitu [[BKT]] oli vuonna 2010 3,131 miljardia Yhdysvaltain dollaria (ostovoimakorjattuna 3,869 miljardia dollaria) ja BKT asukasta kohden oli 4 400 dollaria. Bruttokansantuotteesta noin kolme neljännestä tulee palveluista, kun teollisuuden ja maatalouden yhteinen osuus on neljännes. Maatalous on toisaalta suurin työllistäjä, joka työllisää 70 prosenttia työvoimasta. Vuonna 1999 137 000 työikäisestä 7,6 % oli työttömänä.<ref name="CIA"/>
=== Liikenne ===
Fidžillä on 28 lentokenttää. Rautatietä on 597
== Väestö ==
Rivi 289:
{{Metatieto}}
{{Coord|18|S|179|E|region:FJ_type:country_source:dewiki|display=title}}
[[Luokka:46 Australia, Oseania, Napamaat]]
[[Luokka:Fidži|*]]
| |||