Ero sivun ”Panssarijuna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
p Typo fixing, typos fixed: Karjalan kann → Karjalankann, irroi → irro using AWB |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Wagon pancerny s.jpg|thumb|250px|Itävalta-Unkarin käytössä ollut panssarijuna ensimmäisen maailmansodan ajalta.]]
'''Panssarijuna''' on sotilaskäyttöön tarkoitettu [[juna]], joka on suojattu lähinnä kevyiden aseiden tulitukselta vahvistamalla sen kuorta panssaroimalla. 2000-luvulla panssarijunilla on vain museoarvoa, mutta niitä käytettiin useissa eri konflikteissa eri puolilla maailmaa 1800-luvun loppu- ja 1900-luvun alkupuoliskon aikana. Historialliset panssarijunat olivat yleensä aseistettuja ja niiden käyttötarkoitus vaihteli tarpeen mukaan.
==Historia==
Rivi 7:
Ensimmäinen panssarijuna rakennettiin partioimaan [[Baltimore]]n pohjoispuolta ja estämään alueella toimivien [[Etelävaltiot|Konfederaatin]] [[sabotööri]]en toimintaa. Konfederaatin armeijan komentaja [[Robert E. Lee]] määräsi rakennettavaksi rautatietykin Kesäkuussa 1862. Meriupseeri toteutti määräyksen sijoittamalla 32-paunaisen tykin kiskoilla kuljetettavalle lavetille, jonka hän suojasi kasaamalla teräskiskoja tykin ympärille. Pohjoisvaltiot rakensivat panssaroidusta [[rautatietykki]]vaunusta oman raskaamman versionsa 1864.<ref name="Armored Trains"/>
[[Ranskan–Preussin sota|Ranskan–Preussin sodassa]] 1870–1871 rautatieyhtiö ''Compagnie d'Orleans'' rakensi kaksi 140mm tykkivaunua sisältävän panssarijunan, jota käytettiin muun muassa [[Pariisin piiritys|Pariisin piirityksen]] aikana.
[[Tiedosto:Armoured train - South Africa - 1914 - Project Gutenberg eText 18334.jpg|thumb|250px|Etelä-Afrikassa 1900-luvun alussa käytetty panssaroitu vaunu ampuma-aukkoineen.]]
[[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n siirtomaasotien aikana 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä panssarijuna kehittyi jälleen. Junien suojaamista täydennettiin rautaisilla panssarilevyillä, hiekkasäkeillä ja lisäksi junan etummaiseksi vaunuksi keksittiin laittaa ylimääräinen varustamaton vaunu, jonka tehtävä oli suojata junan pääosaa miinojen ja
===1900-luku===
Rivi 17:
Yhdysvalloissa panssarijunia käytettiin vuosisadan alussa työläislakkojen murtamiseen ja niitä ympäröineiden levottomuusten tukahduttamiseen. [[Richmond]]ilaisessa sanomalehdessä kirjoitettiin kaupungin ''Seven Pines''-linjan raitiovaunujen muuttuneen Buurisodasta tutuiksi panssarijuniksi.<ref>Norwood s.44</ref> 1912 Baldwin-Feltsin kaivosten kaivosmiehet aloittivat lakon [[Länsi-Virginia]]ssa, joka jatkui vuodenvaihteen yli. Kaivosyhtiön miehet olivat rakentaneet panssarijunan ''Bull Moose Special'', jota käytettiin lakonmurtajien ja rikkureiden kuljettamiseen. Helmikuussa lakkolaiset ja kaivosyhtiön palkkaavat vartijat kävivät väkivaltaisia yhteenottoja, joissa kuoli kaksi vartijaa. ''Bull Moose Special'' varustettiin konekivääreillä ja kiväärimiehillä. Myöhään illalla 6. helmikuuta 1913 juna hyökkäsi lakkolaisten Holly Groven telttaleiriin Paint Creekissa avaten tulen konekivääreillä ja kivääreillä. Tulituksessa kuoli kaivosmies Cisco Estep ja vanha nainen haavoittui. Mukana toiminnassa oli yksi kaivosyhtiön omistajista ja lähikunnan [[seriffi]].<ref name="Strikebr">Norwood s.138-141</ref><ref name="Estep">[http://www.wvgenweb.org/wvcoal/war2.html Francis F. Estep: Paint and Cabin Creek Murders] Viitattu 29.5.2009</ref><ref name="">[http://query.nytimes.com/gst/abstract.html?res=9A04E4D6143FE633A25756C1A9609C946296D6CF The New York Times (June 15, 1913)]: "SAW DEATH TRAIN RIDDLE COAL CAMP; Miners Tell Senators How an Armored Special Dashed Into Village with Hail of Bullets." Viitattu 29.5.2009</ref>
Liikkuvan sodankäynnin, panssarivaunujen ja taistelu- sekä pommikoneiden kehityksen mukana panssarijuna kohtasi luontaisen ongelmansa, sen sidonnaisuuden rautatiehen. Ne vanhentuivat ja jäivät pois käytöstä.
Toisen maailmansodan aikana [[natsi-Saksa|Saksa]] käytti panssarijunia [[Itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]] [[partisaani|partisaaneista]] muodostuneen uhan vuoksi ja jonkin verran myös ilmatorjuntaan keskittyneitä panssaroituja junia.
1950-luvun aikana panssarijunia käytettiin vielä muun muassa [[Vietnam]]issa ja [[Kuuba]]ssa, mutta sen jälkeen vain [[Yhdysvallat]] ja [[Neuvostoliitto]] käyttivät niitä lähinnä liikkuvina ohjusalustoina.
Rivi 26:
Joukkojen ja tarvikkeiden kuljettaminen pitkien etäisyyksien päähän tavallisessa junassa oli riskialtista, koska vastustaja saattoi pysäyttää junan verrattain helposti pelkästään siirtämällä kiskoja paikaltaan tai mikä pahempaa räjäyttämällä panoksen veturin alla sen saapuessa kohdalle. Tällöin edeltä käsin harkittuihin asemiin molemmin puolin junaa asettautuneet väijyttäjät saattoivat avata tulen kohti vaunuissa kuljetettavia joukkoja, joista tällaisessa tilanteessa muodostui helppoja maaleja. Junassa olleet joukot olivat yllätettyinä välittömästi alakynnessä eivätkä vaunujen seinät välttämättä suojanneet edes kivääreiden luodeilta.
Panssarijuna puolestaan oli suojattu jalkaväen aseistukselta ja sieti parhaimmillaan jonkin verran jopa kevyen tykin tulitusta. Miehistönkuljetusvaunujen seinissä oli ampuma-aukkoja, joista saattoi avata tulen suhteellisen turvallisesti väijyttäjää vastaan. Seassa saattoi olla myös erityisvalmistettuja vaunuja, joissa oli esimerkiksi konekivääritorneja ja tykkejä. Etummaisena ja viimeisenä vaununa oli yleensä soralla ja radankorjaustarvikkeilla lastattu soravaunu, jonka tehtävänä oli räjäyttää radalle asetetut miinat.
==Panssarijunat Suomessa==
Rivi 32:
[[Suomi|Suomella]] oli käytössä panssarijunia [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] ja [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.
Suomen sisällissodassa [[Punakaarti|punaisilla]] oli kolme panssarijunaa: Panssarijunat 1 ja 3 sekä [[Mikko Kokko|Mikko Kokon]] omatekoinen panssarijuna. Punaisten junat olivat mukana useissa taisteluissa sodan aikana. Maaliskuun lopulla 1918 panssarijunat 1 ja 3 osallistuivat toimintaan Kangasalan-Messukylän-Suinulan suunnalla, jossa ne törmäsivät toisiinsa vetäytymisvaiheen aikana.
Toisen maailmansodan aikana Suomessa oli kaksi panssarijunaa; niitä käytettiin muun muassa [[Kollaan taistelu]]ssa [[talvisota|talvisodassa]]. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alussa molemmat muutettiin ilmatorjuntajuniksi, jotka suojasivat tärkeitä asemia lähellä rintamaa ja toisinaan elintärkeitä radankorjausyksikköjä. Toinen junista menetettiin Aunuksessa vuonna 1944 ratarikon taakse ja räjäytettiin ennen hylkäämistä, toinen palasi Suomeen.
Monen mutkan jälkeen kun [[Panssarimuseo]] oli perustettu ryhdyttiin jäljellä olevia eri puolilta peräisin olleita panssarijunan vaunuja keräämään museoon tarkoituksena aikaansaada lopulta kokonainen panssarijuna.
Ensimmäisenä vuonna 1969 saatiin paikalle junan vaunuista raskaimmin aseistettu, liikanimeltään ”Rumilus”. Se on valmistunut [[neuvostoliitto]]laisella [[Brjansk]]in konepajalla vuonna 1937. Vaunu vallattiin Käppäselässä keväällä 1942. Se oli tuhotun panssarijunan ainoa kunnossa ollut, joten se hinattiin Suomeen ja kunnostettiin. Lopun jatkosodan ajan vaunu palveli [[Hanko|Hangon]] suunnalla. Vaunua ei mainita jatkosodan jälkeen palautetun [[sotasaalis]]rautatiekaluston luetteloissa vaan se sijoitettiin Asevarikko 5:een jo vuonna 1944<ref>
Tämä vaunu oli ensimmäinen raskas kalustoyksikkö, joka sijoitettiin [[Panssarimuseo]]on kun museo perustettiin. Se saikin olla viisitoista vuotta yksinään kiskotuksen pätkällään kunnes sen viereen tuotiin vuonna 1984 Asevarikko 5:ssä säilytetty vuonna 1918 Kannaksella vallattu tykkivaunu. Se on maailman ainoa säilynyt ”Kenraali Annekov” -mallinen panssarijunan tykkivaunu.
Vaunu on valmistunut vuonna 1915 ja on siis vanhin junassa. Huhu kertoi sen olleen pääministeri [[Kerenski]]n pakovaunu loppuvuodesta 1917 Lokakuun vallankumouksen tapahduttua, mutta kyseessä lienee bolsevikkien tarkoituksella statustaan nostaakseen liikkeelle laskema huhu - tai väärinkäsitys.<ref name="Sillanmäki 2009, s. 112">Sillanmäki 2009, s. 112</ref>
Rivi 46:
Kaksi viimeistä aseistamatonta vaunua ovat punakaartilaisten alkuvuodesta 1918 Pasilan konepajalla avovaunuista muuttamia jotka vallattiin hiukan myöhemmin. Ne tuotiin museoon asevarikko 5:ltä vuonna 1985, veturi ja [[Ma (vaunu)|Ma-soravaunut]] vasta hiukan myöhemmin kun höyryveturien kriisivarastointi päätettiin lopettaa. Veturi on [[Tk3]]1106 eli samanlainen kuin alkuperäinen panssarijunan veturi joka ehdittiin romuttaa loppuun käytettynä.
Museon veturista puuttuvat vielä heinäkuussa 2010 lisäsavutorvi ja panssarilevyt, samoin soravaunuissa olleet radankorjaustarvikkeet, sora ja etummaisessa ollut [[resiina]] suojapeitteineen puuttuvat. Soravaunujen tarkoitus oli toimia suojana radalle mahdollisesti asetettuja miinoja vastaan.
Juna on jatkosodan ajan rautatieilmatorjuntapatterin asussaan, joskin takimmaisissa vaunuissa olevat it-aseet puuttuvat toistaiseksi. Samoin junan tunnukset suojamaaleineen ja panssarijoukkojen hakaristeineen ovat tältä aikakaudelta.<ref name="Sillanmäki 2009, s. 112"/>
| |||