Ero sivun ”Volter Kilpi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
YLEea (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 26:
'''Volter Adalbert Kilpi''' vuoteen 1886 asti Ericsson ([[12. joulukuuta]] [[1874]] [[Kustavi]] – [[13. kesäkuuta]] [[1939]] [[Turku]])<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4972/ | Nimeke = Kansallisbiografia| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Biografiakeskus| Viitattu = 19.7.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref> oli suomalainen kirjailija. Hänen pääteostaan ''[[Alastalon salissa]]'' (1933) on usein pidetty kaikkien aikojen parhaana suomalaisena romaanina. Vuoden [[1992]] syksyllä ''Helsingin Sanomien'' järjestämässä kilpailussa se valittiin sellaiseksi puolivirallisestikin.
 
Valmistuttuaan [[1900]] filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta Kilpi työskenteli ensin Helsingissä ja myöhemmin kirjastonhoitajana [[Turun yliopiston kirjasto]]ssa. Hänen kirjallista varhaistuotantoaan edustavat runoa ja proosaa yhdistelevät uusromanttiset teokset ''Bathseba'' (1900), ''Parsifal'' (1901) ja ''Antinous'' (1903). Niissä hän käsittelee muinaisuudesta, [[Myytti|myyteistä]] ja [[Raamattu|''Raamatusta'']] otettuja aiheita hän käsittelee omalaatuisella, mystisromanttisella tyylillä ja rikkaalla, polveilevalla kielellä. Kilpi vaikutti nuoruudessaan myös kulttuurikriitikkona ja julkaisi teokset ''Kansallista itsetutkiskelua'' (1917) ja ''Tulevaisuuden edessä'' (1918), joissa on nähty äärikansallismielisiä ja jopa [[Fasismi|fasistisia]] sävyjä. Itsenäistymisen jälkeen Kilpi vaikeni kirjailijana viideksitoista vuodeksi.
 
Kilpi työskenteli vuosina 1921&ndash;1939 vastaperustetun [[Turun yliopisto]]n ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana. Tänä aikana syntyi hänen [[Saaristo-sarja]]ksi''Saaristosarjaksi'' kutsuttu kirjallinen päätyönsä, johon kuuluvat kaksiosainen romaani ''[[Alastalon salissa]]'' (1933), novellikokoelma ''[[Pitäjän pienempiä]]'' (1934) ja romaani ''[[Kirkolle]]'' (1937). Näissä teoksissa Kilpi palasi lapsuutensa Kustaviin ja sen asukkaisiin, joista keskiössä ovat merimiehet ja merikapteeni-isännät. Alastalon salissa kertoo pitäjän mahti-isäntien kokouksesta, jossa sovitaan yhteisen parkkilaivan rakentamisesta.<ref name="SKS"/> ''Pitäjän pienempien'' novelleissa pääosassa ovat nimen mukaisesti köyhempien ihmisten &mdash; etenkin merimiesten ja heidän leskiensä &mdash; elämänkohtalot, ja ''Kirkolle'' kuvaa kustavilaisten sunnuntaista kirkkomatkaa.
 
''SaaristoSaaristosarja''-sarja on kirjoitettu omalaatuisella, jäljittelemättömällä tyylillä. Kilven kieli on äärimmäisen hidasta ja monipolvista sekä ilmaisultaan ja kielikuviltaan rikasta. Hänen virkkeensä saattavat olla sivun mittaisia. ''Alastalon salissa'', joka kuvaa kuusi tuntia kestävän tapahtumajakson, on 800 sivua pitkä.<ref name="SKS"/> Kilpi käyttää [[tajunnanvirta]]tekniikkaa ja kuvaa päähenkilöidensä pienimmätkin ajatukset, mielenliikkeet ja tunteet. Teossarjaa on verrattu [[James Joyce]]n ''[[Odysseus (kirja)|Odysseuksen]]'' ja [[Marcel Proust]]in ''[[Kadonnutta aikaa etsimässä]]'' -romaanisarjan kaltaisiin eurooppalaisen [[modernismi]]n klassikoihin, ja kirjallisuustutkijatkirjallisuudentutkijat sekä kriitikot ovat usein pitäneet ''Alastalon salissa'' -teosta parhaana suomalaisena romaanina. Samasta syystä Kilpi ei ole koskaan ollut suuren yleisön suosikki, sillä hänen teoksensa ovat melko vaikealukuisia.<ref name="SKS"/>
 
Kilven kuollessa [[1939]] häneltä jäi kesken [[Jonathan Swift]]iä mukailevamukaeleva yhteiskunnallinen satiiri ''Gulliverin matka Fantomimian mantereelle'', joka julkaistiin [[postuumi]]sti 1944.<ref name="SKS"/>
 
Volter Kilven ensimmäinen puoliso oli vuonna 1927 kuollut kirjailija [[Hilja Kilpi]] (o.s. Vanhakartano). Heidät vihittiin vastoin morsiamen vanhempien suostumusta 10. kesäkuuta 1907 Turussa. Heille syntyivät lapset: Riitta Valpuri (Pylkkänen) 1910 - 1982, Suomen kansallismuseon johtaja; Eerik Jaakkima Volter 1914 - 1988, Tampereen teknillisen korkeakoulun mekaanisen teknologian professori; hallintoneuvos; Lassi atopiasTopias Taavetti 1920 -2007. Toinen puoliso vuodesta 19321935 sairaanhoitaja Gunborg Elisabeth (os. Grönroos) 1901 - 1977.<ref name="SKS"/><ref>http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/471756/Ovat+sanasi+niin+++kuin+valoa+minulle</ref> Volter Kilven veli [[Eero Kilpi]] oli [[Suomen Kansallisteatteri]]n näyttelijä.
 
VolterKustavi Kilvenkirjallisuusyhdistys seura järjestää vuosittain heinäkuussa Kustavissa Kilvelle omistetun kirjallisuusviikon. Siellä on nähty mm.[[Juha Hurme]]en ohjaamia Kilven teksteihin perustuneita näytelmiä sekä järjestetty Kilven kirjojen ääneenlukutilaisuuksia ja esitelmiä.<ref name="SKS"/>
 
== Teoksia ==
* ''Bathseba : Davidin puheluja itsensä kanssa''. Otava 1900
* ''Ihmisestä ja elämästä : kirjoitelmia''. Otava 1902, 2. painos nimellä ''Ihmisestä ja elämästä ;: Kirjotelmiakirjotelmia, 1900-1911''. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1990
* ''Parsifal : kertomus Graalin ritarista''. Otava 1902
* ''Antinous''. Otava 1903
* ''Kansallista itsetutkistelua : suomalaisia kultuurikulttuuri-ääriviivoja''. Otava 1917
* ''Kansallista itsetutkistelua II, Tulevaisuuden edessä - poliittisia ja yhteiskunta-eetillisiä ääriviivoja''. WSOY 1918
* ''Turun suomalaisen yliopiston kirjaston perustaminen : alkuvaiheet ja toiminta vuonna 1921''. Turku 1922
Rivi 53:
* ''Suljetuilla porteilla''. Otava 1938
* ''Gulliverin matka Fantomimian mantereelle'' ; alkulauseen kirjoittanut [[Vilho Suomi]]. Otava 1944
* ''Valitut teokset'' ; johdannon kirj. Vilho Suomi, sisältää teokset ''Bathseba'', ''Pitäjän pienempiä'' ja ''Albatrossin tarina''. 2. painos Otava 19551954
* ''Albatrossin tarina : kolmastoista luku romaanista Alastalon salissa''. Otava 1965
* ''Kirjailija ja hänen kustantajansa : Volter Kilven ja [[Alvar Renqvist]]in kirjeenvaihto 1931-1938'' ; toim. [[Pekka Tarkka]]. Otava 1990
Rivi 59:
* ''Vieras, vieras minä olen kaikille : Volter Kilven ja Vilho Suomen kirjeenvaihto 1937-1939 ja muita kirjeitä'' ; toimittanut [[Pirjo Lyytikäinen]]. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1993
* ''Vaan väkevää olemista : Volter Kilven kirjeet [[Anto Säynäslahti|Anto Säynäslahdelle]]'' ; toimittaneet [[Dietrich Assmann]], [[Eeva-Liisa Assmann]]. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1999
* ''Volter ja Hilja : "ovatOvat sanasi niinkuin valoa minulle" : Volter Kilven ja [[Hilja Kilpi|Hilja Vanhakartanon]] kirjeenvaihtoa'' ; toimittanut [[Laura Kokko]]. Kirjapaja, Helsinki 2013
 
== Suomennoksia ==
Rivi 73:
 
== Kirjallisuutta ==
* DietrichPirjo jaLyytikäinen: Eeva-LiisaMielen Assmannmeri, (toim.):elämän ''Vaanpidot väkevää olemista -: Volter Kilven kirjeetAlastalon Antosalissa. Säynäslahdelle'' &nbsp;([[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]], 19991992) ISBN 951-746-098-8, {{ISSN|0355-1768}}; 743
* Lea Rojola: Varmuuden vuoksi : modernin representaatio Volter Kilven Saaristosarjassa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1995)
* Laura Kokko: ''Volter ja Hilja'' (2013)
* Vilho Suomi: Nuori Volter Kilpi. Vuosisadanvaihteen romantikko (Otava 1952)
* Vaan väkevää olemista - Volter Kilven kirjeet Anto Säynäslahdelle ; toimittaneet Dietrich ja Eeva-Liisa Assmann. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1999)
* Vieras, vieras minä olen kaikille : Volter Kilven ja Vilho Suomen kirjeenvaihto 1937-1939 ja muita kirjeitä ; toimittanut Pirjo Lyytikäinen. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1993 )
* Volter ja Hilja : "Ovat sanasi niinkuin valoa minulle" : Volter Kilven ja Hilja Vanhakartanon kirjeenvaihtoa; toimittanut Laura Kokko. (Kirjapaja 2013)
 
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 85 ⟶ 90:
* “Paikallisen ajattelun epäpuhtaudesta. Volter Kilpi ja suomalaisuus.” teoksessa Tere Vadén, ''Ajo ja jälki'', Atena 2000. [http://nuvatsia.terevaden.net/kirjoja/ajo-ja-jalki/]
* [http://areena.yle.fi/radio/1980234 Yle Areena: Volter Kilpi lukee novellin Vierniemen Jooseppi. Äänite vuodelta 1937. ]
* Volter Kilven Seura [http://www.volterkilvenseura.fi/]
 
{{AAKKOSTUS:Kilpi, Volter}}