Ero sivun ”Joki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 22:
==Jokien nykyaika==
[[Image:Meuse river.jpg|thumb|Right|350px|Nykyaikainen proomu [[Maas]]-joella Maastrichtissä]]
Koska joet muodostavat merkittävän esteen maata pitkin tapahtuvalle liikkumiselle, keinoja niiden ylittämiseen vähällä vaivalla on aikaojen saatossa syntynyt useita. [[Lautta|Lautat]] ja [[lossi]]t ovat kuljettaneet ihmisiä ja maakulkuneuvoja jokien poikki. [[Silta|Sillat]] ja [[tunneli]]t jokien ylitse ja alitse ovat myöhäisempiä keksintöjä. Eroosio ja [[tulva]]t tekevät jokirantojen rakentamisesta haasteellista, ja jokirantojen rakenteita on jouduttu uudistamaan usein. Vasta 1900-luvulla on kyetty kehittämään materiaaleja ja rakennustekniikoita, joita käyttämällä luotettavia ja pitkään kestäviä siltoja ja tunneleita jokien poikki on saatu rakennettua. Silti, monessa maassa lautta-, lossi- ja laivakuljetukset leveiden jokien poikki ovat edelleen yleisessä käytössä. [[Proomu]]t ovat korvanneet [[lotja]]t jokikuljetuksissa
Monien kaupunkien vesilaitokset ottavat vettä joista kaupungin asukkaiden käyttöön. [[Vedenpuhdistus]]laitos ja [[jätevedenpuhdistus]]laitos ovat päätoimijat prosessissa. On arvioitu, että kuivana aikana monien eurooppalaisten jokien vesi tulee käytetyksi 3-4 kertaa ennen mereen päätymistään. Vaikka vesi pyritään puhdistamaan ennen jokeen päästämistä, aina tässä ei ole onnistuttu, ja paikallisia kalakuolemia ja muita [[ympäristövahinko]]ja on sattunut. Suuret onnettomuudet ovat tapahtuneet yleensä [[tehdas|tehtaiden]] jätevedenpuhdistuksen pettäessä, ja elämä joessa onnettomuuspaikalta alajuoksuun on kärsinyt suuria vahinkoja. Jokia, joissa suuria vahinkoja on sattunut, ovat Rein, Tonava ja Amur.
| |||