Ero sivun ”Maakeskinen maailmankuva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käsityksen Maan pyörimisestä esitti tiettävästi ensimmäisenä Herakleides Pontoslainen
Rivi 33:
Maakeskisen maailmankuvan kyseen­alaistivat jo eräät [[pythagoralaiset]] filosofit sekä heiltä vaikutteita saanut [[Parmenides]]. Heidän mukaansa Maa ja planeetat kiersivät ympyrä­rataa oletetun [[keskustuli|keskus­tulen]] ympäri.<ref>Sfairopoiia, s. 246</ref>
 
Jo[[Herakleides|Herakleides vanhallaPontoslainen]] ajallaesitti esitettiinjo myös300-luvulla käsityksiäeKr, että Maataivaanpallo tosinei pyörikierrä kerranMaata, vaan vuoro­kaudessaMaa pyörii akselinsa ympäri, muttakerran pysyivuorokaudessa.<ref>{{kirjaviite muutoin| paikoillaan,Tekijä ja= Peter Lancaster Brown | Nimeke = Jokamiehen tähtitiedettä | Suomentaja = Pertti Jotuni | Sivu = 14 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1975 | Tunniste = ISBN 951-1-01879-5}}</ref> Tämä ei kuitenkaan vielä merkinnyt maa­keskisen maailman­kuvan hylkäämistä: hänen mukaansa Aurinko teki senkierroksen Maan ympäri kierroksen kerran vuodessa, ja myös planeetat kiersivät Maata. MyösMyöhemmin myös Ptolemaios piti Maan vuoro­kautista pyörimis­­liikettä tähti­tieteen kannalta mahdollisena ja yksin­kertaisem­panakin kuin oletusta taivaan­pallon pyörimisestä, mutta hylkäsi sen, koska hänen mukaan Maan pyöriminen olisi saanut maan päällä aikaan dynaamisia ilmiöitä, joita kuitenkaan ei esiinny.<ref>Sfairopoiia, s. 196</ref> Kysymystä pohti myöhäis­keski­ajalla myöskysymystä maapallon mahdollisesta pyörimisestä pohti erityisesti [[Nicolas Oresme]]<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Nicolas Oresme | Nimeke = Livre du ciel et du monde}}</ref>
[[Aristarkhos Samoslainen]] esitti jo 200-luvulla eKr, että planeettojen liike on yksin­kertaisemmin selitettävissä olettamalla, että Maa kiertää Aurinkoa.<ref>Sfairopoiia, s. 250</ref> Oppi ei kuitenkaan tullut vanhalla ajalla yleisesti hyväksytyksi, koska sitä pidettiin "terveen järjen" vastaisena. Sekä [[Aristoteles]] että [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] kuitenkin katsoivat jo tarpeelliseksi esittää perustelujakin käsitykselle Maan liikkumattomuudesta. Aristoteleen mukaan asia seuasi perusteli sitä opillaan eri [[klassiset alkuaineet|alku­aineiden]] "luonnollisilla liikkeillä"<ref>Sfairopoiia, s. 57-58</ref>, kun taas Ptolemaios viittasi siihen, ettei tähtien vuotuista [[parallaksi]]a ollut havaittu.<ref name=RL196>Sfairopoiia, s. 196</ref>
 
[[Aristarkhos Samoslainen]] esitti joosoitti 200-luvulla eKr, että planeettojen liike on yksin­kertaisemmin selitettävissä olettamalla, että Maa kiertää Aurinkoa.<ref>Sfairopoiia, s. 250</ref> Oppi ei kuitenkaan tullut vanhalla ajalla yleisesti hyväksytyksi, koska sitä pidettiin "terveen järjen" vastaisena. Sekä [[Aristoteles]] että [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaios]] kuitenkin katsoivat jo tarpeelliseksi esittää perustelujakin käsitykselle Maan liikkumattomuudesta. Aristoteleen mukaan asia seuasi Aristoteles perusteli sitä opillaan eri [[klassiset alkuaineet|alku­aineiden]] "luonnollisilla liikkeillä"<ref>Sfairopoiia, s. 57-58</ref>, kun taas Ptolemaios viittasi siihen, ettei tähtien vuotuista [[parallaksi]]a ollut havaittu.<ref name=RL196>Sfairopoiia, s. 196</ref>
Jo vanhalla ajalla esitettiin myös käsityksiä, että Maa tosin pyöri kerran vuoro­kaudessa akselinsa ympäri, mutta pysyi muutoin paikoillaan, ja Aurinko teki sen ympäri kierroksen kerran vuodessa. Myös Ptolemaios piti Maan vuoro­kautista pyörimis­­liikettä tähti­tieteen kannalta mahdollisena ja yksin­kertaisem­panakin kuin oletusta taivaan­pallon pyörimisestä, mutta hylkäsi sen, koska hänen mukaan Maan pyöriminen olisi saanut maan päällä aikaan dynaamisia ilmiöitä, joita kuitenkaan ei esiinny.<ref>Sfairopoiia, s. 196</ref> Kysymystä pohti myöhäis­keski­ajalla myös [[Nicolas Oresme]]<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Nicolas Oresme | Nimeke = Livre du ciel et du monde}}</ref>
 
Jo Ptolemaios tiesi, että planeettojen havaittujen liikkeiden poikkeamat tasaisesta [[ympyräliike|ympyrä­liikkeestä]] littyivät selvästi siihen, missä asemassa planeetta kulloinkin oli suhteessa Aurinkoon. Näitä ns. ''aurinkoon liittyviä anomalioita'' käsitelläänkin ''[[Almagest]]issa'' varsin tarkoin. [[Nikolaus Kopernikus]] osoitti 1500-luvulla, että nämä poikkeamat oli helpoiten selitettävissä olettamalla planeettojen ja myös Maan kiertävän Aurinkoa.<ref>Sfairopoiia, s. 182, 258-259}}</ref>
 
Uudella ajalla [[aurinkokeskinen maailmankuva]] syrjäytti vähitellen maakeskisen, mihin Kopernikuksen ohella vaikuttivat varsinkin [[Nikolaus Kopernikus]], [[Johannes Kepler]] ja [[Galileo Galilei]].
 
 
== Lähteet ==