Ero sivun ”Dekeeni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Täydennystä |
|||
Rivi 20:
Huoneen [[lämpö|lämmössä]] ja [[paine]]essa, [[neste]]mäinen 1-dekeeni on väritön, ja se syttyy helposti, sillä 1-dekeenin [[leimahduspiste]] on 46 °C (c.c.).<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Information about 1-decene | Osoite=http://www.ilo.org/public/english/protection/safework/cis/products/icsc/dtasht/_icsc14/icsc1477.htm | Ajankohta= | Julkaisija=International Labour Organization (ILO) | Luettu=15. tammikuuta 2008}}</ref>
==Käyttö==
1-dekeeniä käytetään voiteluaineiden lähtöaineena. Siitä valmistetaan katalyyttisesti [[oligomeeri|oligomeerejä]], kuten dimeerejä, trimeerejä, tetrameerejä ja pentameerejä. Katalyyttinä käytetään [[booritrifluoridi]]a ja alkoholeja tai vettä. Näitä kutsutaan usein nimellä poly–α-olefiinioligomeereiksi. Niillä on hyvä kuumuudenkestävyys ja ne eovät haihdu helposti. Niitä käytetään muun muassa teollisuudessa, autoissa ja lentokoneissa.<ref name ="kirk-othmer">G. R. Lappin, L. H. Nemec, J. D. Sauer & J. D. Wagner: ''Olefins, Higher, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 08.08.2013</ref><ref name ="ullmann">Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke :''Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 08.08.2013</ref>
== Katso myös ==
| |||