Ero sivun ”Myrskylän ilmavalvonta-asema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.213.153.3 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 143.51.224.157 tekemään versioon. |
desantit |
||
Rivi 1:
'''Myrskylän ilmavalvonta-asema''' aloitti toimintansa [[talvisota|talvisodan]] alkaessa [[30. marraskuuta]] [[1939]]. Se oli toiminta-aikanaan Kotkan, Porvoon, ja pisimpään Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa. Ilmavalvonta-aseman yksikkönumero oli Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa 1413.
Rivi 5 ⟶ 4:
-->
==Talvisota==
Ensimmäisen havaintonsa Myrskylän ilmavalvonta-asema teki jo talvisodan alkamispäivänä. [[30. marraskuuta]] [[1939]] kello 11:30 Myrskylästä ilmoitettiin Lahden ilmanvalvontakeskukselle, että Myrskylän yli tuli kolme pommikonetta kohti Lahtea. Koneet tavoittivat Lahden matalalla vain noin 300 metrin korkeudessa. Lennon tavoitteena oli pommittaa rautatie poikki Lahdessa, mutta pommit pudotettiinkin jo [[Laune]]ella, jolloin ne tekivät tuhoa siellä ja aiheuttivat ilmeisesti viiden hengen tappiot. Ilmatorjuntaa Lahdessa ei oltu onnistuttu ryhtymään, koska asemat eivät olleet miehitetyt.
Rivi 18:
==Valvontajärjestelyt==
Alkuaikoina ilmavalvonta-asemalla toimi tukena ilmavalvontamies Pankamo Lahden ilmavalvonta-aluekeskuksesta. Toimintaa koordinoivan [[Myrskylän suojeluskunta|Myrskylän suojeluskunnan]] paikallispäällikkönä toimi Edvard ''Eetu'' Alestalo, vartiopäällikkönä Lennard ''Lenni'' Koskinen ja varavartiopäällikkönä Armas Kilpinen sekä loppuaikoina Janne Kerkkola. Valvontavuoroja järjesteli myös Helmi Jokinen.
Rivi 31 ⟶ 32:
Ilmavalvontalotta Paula Rantasalmen (s. Helskeen) mukaan ajoittain pommikoneita oli niin paljon, että ilmavalvontatornista katsoen se vaikutti peltikatolta. Hänen mukaansa havainnoista noin 1/2 tunnin päästä koneet saattoivat päästä kohteisiinsa Helsingissä ja Porvoossa, jossa kerrottiin kadun tuhoutuneen, vaikka virallisten ilmoitusten mukaan ilmatorjunta onnistui hyvin.
==Uhkakuvia==
Rivi 40 ⟶ 42:
===Desantit===
[[Ilmavalvontalotta]] Vieno Virtasen valvontavuorolla lentokone tuli yöllä lännestä matalalla, jonka moottoriäänet välillä hiljenivät ja itään mennessä jälleen voimistuivat. Ollessaan yksin tornissa hän teki asiasta ilmoituksen ja myöhemmin Myrskylässä ja Pukkilassa otettiin kiinni kuusi [[desantti]]a.
Desanttivaara oli [[Kanta-Häme]]eessä ja [[Uudimaa|Uudellamaalla]] ilmeinen. Jatkosodan alussa [[3. heinäkuuta]] hyppäsivät laskuvarjolla. Neuvostoliiton Itämeren laivastoon kuulunut aikaisempi Viron kansalainen Aleksei Ivanov jäi kiinni [[4. heinäkuuta]] [[1941]] 18:30 jäi kiinni mentyään 17:30 [[Keituri]]in ilmoittamaan kyläläisille antautuvansa sotavangiksi. Hän oli 21. maaliskuuta 1922 syntynyt Viron kansalainen, joka tuomittiin vain sotavankeuteen Riihimäen pikaoikeudessa 12. heinäkuuta 1941. Ivanov oli liittynyt laivastoon päästäkseen desanttina Suomeen tallinnalaisen sanomalehtimies Leo Stürmerin ehdotuksesta. Ivanov hyppäsi Leo Stürmerin kanssa samasta lentokoneesta, mutta erkani desanttijoukosta antautuakseen.<ref>Atso Haapanen, sivu 119-120</ref> Kolme muuta desanttia, Aleksei Ivanovin kanssa samasta koneesta hypännyt Leo Stürmer, Kibok ja Misernjuk kaatuivat taistelussa suomalaisia vastaan 6. heinäkuuta 1941 [[Viljaniemi|Viljaniemen]] pohjoispuolella. Suomalaisten tappioksi koitui yksi kaatunut ja yksi jalkaan haavoittunut.<ref>121</ref> 16. heinäkuuta 128. ilmasuojelukomppania otti kiinni [[Kulloo]]ssa Aleksei Antonovitš Uusin (entinen Vinogradov), joka oli syntynyt 24. lokakuuta 1923 Narvan piirin [[Väikkylä]]ssä. Hän kuului samaan ryhmään Myrskylässä kiinni jääneen Ivan Nikolajevitš Lütterin kanssa. Lütterin kiinniottotilanteessa kaatui yksi toinen desantti. Lütter sai 26. heinäkuuta 1941 kuolemantuomion, jonka [[sotaylioikeus]] vahvisti 3. syyskuuta 1939. Lütter teloitettiin kymmenen 101. [[ilmasuojelukomppania]]n ja viiden 106. ilmasuojelukomppanian sotilaan ampumana 17. syyskuuta 1941 kello 15:40. <ref>Viholliset keskellämme, desantit Suomessa 1939-1944, sivut 124-126, Atso Haapanen, [[Minerva Kustannus]] Oy, 2012, ISBN 978-952-492-585-3</ref>
9. heinäkuuta 1941 Myrskylästä löytyi kaksi kuollutta desanttia ja Pukkilassa tapettiin yksi desantti. Samana päivänä Myrskylässä otettiin kiinni yksi desantti, Igor Kopuilov, haavoittuneena. Hän kuoli sairaalassa 11. heinäkuuta 1941 <ref>Viholliset keskellämme, desantit Suomessa 1939-1944, sivu 127, Atso Haapanen, [[Minerva Kustannus]] Oy, 2012, ISBN 978-952-492-585-3</ref>
Aamuyöllä 16. heinäkuuta 1941 Myrskylään hyppäsivät desantit Nikolai Dolekov, Filkin, Kabanov, Vasili Dmitrevitš Ozerov, Aleksander Trofimovitš Paramonov ja Igor Nikolajevitš Ustinov. Filkin ja Ozerov katkaisivat [[Lapinjärven asema]]n puhelinyhteyden, mutta he eivät ennättäneet mennä [[Loviisa]]aan ja [[Suursaari|Suursaareen]]. Igor Nikolajevitš Ustinov otettiin kiinni [[Haavisto]]sta 3. elokuuta 1941 sekä 5. elokuuta Aleksander Trofimovitš Paramonov ja Vasili Dmitrevitš Ozerov [[Reitkalli]]sta. Ozerov, Paramonov ja Ustinov saivat 28. elokuuta kuolemantuomion ja heidät teloitettiin 14. helmikuuta 1942. Tämän lisäksi Vasili Dmitrevitš Ozerov ja Aleksander Trofimovitš Paramonov oli tuomittu kahden vuoden kuritushuonerangaistukseen neljästä näpistyksestä, kustakin kolmeksi kuukaudeksi - yhteensä vuodeksi - tavalliseen vankeuteen sekä törkeästä ryöstöstä viideksi vuodeksi vankeuteen. Yhteensä tuomiot olivat kummallekin kuolemantuomio, vuoden tavallinen vankeus sekä yhteensä seitsemän vuoden kuritushuonetuomio. Kabanov ja Filkin kaatuivat tulitaistelussa suomalaisia vastaan 5. elokuuta 1941 ja Nikolai Dolekov 8. elokuuta [[Vehkalahti|Vehkalahdella]] samasta syystä. <ref>Viholliset keskellämme, desantit Suomessa 1939-1944, sivut 131-132, Atso Haapanen, [[Minerva Kustannus]] Oy, 2012, ISBN 978-952-492-585-3</ref>
[[Virenoja]]lla jäi kiinni 31. elokuuta 1942 Ivan Andrejevitš Kelo, joka oli hypännyt laskuvarjolla samaan kylään radioineen 26. elokuuta. 23. syyskuuta 1942 hän sai kuolemantuomion vakoilusta ja teloitettiin samana päivänä. <ref>Viholliset keskellämme, desantit Suomessa 1939-1944, sivu 348, Atso Haapanen, [[Minerva Kustannus]] Oy, 2012, ISBN 978-952-492-585-3</ref>
==Sosiaalista toimintaa - Korsutyttöjen kekkerit==
| |||