Ero sivun ”Bengtskärin majakka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muot.
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
typo
Rivi 37:
 
=== Valolaite ja sumusireeni ===
Vuonna 1906 asennettu valolaite toimi [[petroli]]lla. Liekki paloi 135&nbsp;mm korkeassa ja 85&nbsp;mm leveässä asbestisukassa, ja sen valo heijastettiin ja vahvistettiin paksuilla kolmikulmaisilla [[Prisma (optiikka)|prismoilla]]. Valon voimakkuunvoimakkuus vastasi 580&nbsp;000 kynttilää, ja sen kantomatka oli 37 kilometriä. Aluksen komentosillalta se voitiin havaita yli 40 kilometrin päässä.<ref name="wilson43"/> Valolaitteiston valotunnuksena oli kolme välkkyä 20 sekunnin välein.<ref name="bengtskar.fihistoria"/> Valon vilkkuminen saatiin aikaan pyörittämällä noin kaksi tonnia painavaa lyhtylaitetta [[elohopea]]-altaan päällä ja pimentämällä yksi sen sivuista. Lyhdyn pyöriminen säädettiin kellokoneiston ja [[Luoti (työkalu)|luodin]] avulla. Luoti liikkui hitaasti 41 metriä pitkän vaijerin varassa tornin yläosasta pohjakerrokseen. Lyhty pyöri ympäri noin 20 sekunnissa ja joka kolmas tunti [[majakanvartija]]n tuli vetää luoti käsin takaisin tornin yläosaan.<ref name="wilson43">Wilson, s. 43.</ref>
 
Sodan jälkeen valolaitteisto muutettiin sähkökäyttöiseksi, minkä jälkeen se sai virtansa [[Dieselgeneraattori|dieselgeneraattoreilla]] ladattavasta akustosta. Sähköloiston teho oli 500 wattia, ja valon kantomatka pysyi samana. Majakkalyhty purettiin 28. elokuuta 1968 ja korvattiin [[asetyleeni]]kaasulla toimivalla kaasulyhdyllä.<ref name="wilson119126">Wilson, s. 119–126.</ref> Kaasulyhty korvattiin kesällä 1983 sähkölyhdyllä, jonka teho oli noin 40 wattia. Valon kantomatka pieneni samalla noin 20 kilometriin. Tarvittava sähkö tuotettiin tornin huippuun asennetulla [[tuulivoimala]]lla.<ref name="wilson127138">Wilson, s. 127–138.</ref>
Rivi 66:
Keisarillinen senaatti antoi 15. joulukuuta 1905 Luotsiylihallitukselle määräyksen ryhtyä välittömästi toimiin majakan rakentamiseksi. 2. tammikuuta 1906 ylihallituksen insinööri [[Ernst Andersin]] nimitettiin rakennustöiden johtajaksi, ja hänen lähimmäksi avustajakseen valittiin K. O. Johansson.<ref name="wilson2744">Wilson, s. 27–44.</ref>
 
Majakan rakennustyöt aloitettiin keväällä 1906. Insinööri AndersenAndersin vieraili luodolla 4. tammikuuta kaksi päivää nimityksensä jälkeen. Vierailun aikana tutkittiin muun muassa kallioperää, ja luodon hyvälaatuiseksi havaittu graniitti kelpuutettiin majakan rakennusaineeksi. Rakennustöiden alku viivästyi tammi- ja helmikuun huonon sään vuoksi. Ensimmäinen [[parakki]] saatiin asuinkelpoiseksi 20. helmikuuta, jolloin rakennusmestari Johansson jäi asumaan luodolle 32 [[Kirvesmies|kirvesmiehen]] ja kivenhakkaajan kanssa. 11. maaliskuuta luodolle tuotiin 20 uutta kivityömiestä. Perustan räjäytystyöt aloitettiin 26. maaliskuuta, ja muutama viikko myöhemmin aloitettiin [[sokkeli]]n pystytys.<ref name="wilson2744"/>
 
[[Tiedosto:Bengtskär Lighthouse photo 11.8.1906.JPG|thumb|Majakan asuinsiipi on harjakorkeudessa. Kuva otettu harjannostajaispäivänä 11. elokuuta 1906. Ylhäällä näkyy koristeluna koivuja ja lehviä.<ref>Laurell, s. 340</ref>]]
Rivi 93:
==== Toinen maailmansota ====
{{Katso myös|[[Bengtskärin taistelu]]}}
[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä 30. marraskuuta 1939 majakan valo sammutettiin ja henkilökunta ja perheet evakuoitiin. Majakasta tuli tähystys- ja [[tulenjohto]]paikka, ja sodan aikana 5–10 hengen vartioryhmä tarkkaili majakasta käsin Hankoa ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] suuta. Majakkaa yritettiin sodan aikana myös pommittaa, mutta tuloksetta. Sodan päätyttyä majakan valo sytytettiin uudestaan ja majakanvartijat palasivat takaisin. Perheiden täytyi kuitenkin jäädä epävarman turvallisuustilanteen vuoksi maihin. Tähystystoiminta majakassa jatkui, ja sodan jälkeen majakasta käsin tarkkailtiin erityisesti [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Hangossa sijainnutta tutkikohtaatukikohtaa.<ref name="wilson87118">Wilson, s. 87–118.</ref>
 
[[Tiedosto:Bengtskärin majakka vuonna 1941.jpg|thumb|175px|Bengtskärin majakka taistelujen jälkeen kesällä 1941. Katossa sumusireenin suuaukon vasemmalla puolella on reikä.]]
Rivi 153:
 
== Kirjallisuus ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Samulinen, Mikko | Nimeke = Majakka vakeneevaikenee | Vuosi = 2007 |Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 978-951-31-3858-5 }}
 
== Aiheesta muualla ==