Versio 12. maaliskuuta 2013 kello 13.49 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 28 Wikidatan sivulle d:q421748 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 5. elokuuta 2013 kello 20.31 muokkaa kumoa Nitraus (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 156 625 muokkausta Täydennystä Uudempi muutos →
Rivi 12: \| smiles = C(Cl)Cl }} '''Dikloorimetaanin''' ~~[[kemiallinen kaava]] on~~ (CH<sub>2</sub>Cl<sub>2</sub>) -on helposti haihtuva väritön polaarinen orgaaninen kloorattu hiilivety, jota käytetään [[liuotin\|liuottimena]]. Se ei ole erityisen myrkyllinen, mutta höyryjen hengittämistä pitää välttää. Dikloorimetaani on karsinogeeninen aine. Dikloorimetaanista käytetään myös nimityksiä ''metyleenikloridi'' tai ''DCM''. Dikloorimetaani on [[NTP\|normaaliolosuhteissa]] [[olomuoto\|olomuodoltaan]] väritön, kirkas [[neste]], jolla on makea [[kloroformi]]a muistuttava haju. Sen [[moolimassa]] on 84,9 g/mol, [[sulamispiste]] −96,7 °C, [[kiehumispiste]] 40 °C (313 K), suhteellinen [[tiheys]] 1,3 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 20 °C:n lämpötilassa 1,3 g/100 ml, [[itsesyttymislämpötila]] 556 °C ja [[CAS-numero]] 75-09-2. ==Valmistus ja käyttö== Ensimmäinen dikloorimetaanin valmistustapa oli pelkistää [[trikloorimetaani]]a alkoholiliuoksessa sinkin avulla. [[Henri Victor Regnault]] valmisti sitä vuonna 1840 klooramalla [[kloorimetaani]]a. Nykyään suuren mittakaavan valmistusmenetelmät perustuvat [[metaani]]n tai kloorimetaanin klooraukseen.<ref name ="ullmann">Manfred Rossberg, Wilhelm Lendle, Gerhard Pfleiderer, Adolf Tögel, Theodore R. Torkelson & Klaus K. Beutel: ''Chloromethanes, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 05.08.2013</ref> Tärkein dikloorimetaanin käyttökohde on liuotinkäyttö, mihin se soveltuu hyvin hyvän liuotuskykynsä ja palamattomuutensa vuoksi.<ref name ="alen">{{Kirjaviite \| Tekijä=Alén, Raimo \| Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet \| Sivu=53 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Consalen Consulting \| Vuosi=2009 \| Tunniste=ISBN 978-952-92-5627-3}}</ref> Sitä käytetään maalinpoistoaineissa sekä liuottamaan selluloosaestereitä, rasvoja, vahoja ja muoveja. Sitä käytetään myös liuottimena [[liuotinuutto\|liuotinuutossa]] muun muassa [[kofeiini]]n eristämisessä, lääkeaineiden eristämisessä, eteeristen öljyjen uutoissa ja kookosvoin valmistamisessa. Se muodostaa [[atseotrooppinen seos\|atseotrooppisen seoksen]] veden kanssa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää veden poistoon orgaanisista liuottimista.<ref name="ullmann" /><ref>Dieter Stoye: '' Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 05.08.2013</ref> Dikloorimetaanista voidaan klooraamalla vailmistaa trikloori- tai tetrakloorimetaania ja alumiinikatalyytin ja bromin läsnäollessa muodostuu [[bromikloorimetaani]]a tai [[dibromimetaani]]a. Alumiinikatalyytin läsnäollessa yhdiste reagoi 220°C:n lämpötilassa hiilidioksidin kanssa muodostaen [[klooriasetyylikloridi]]a ja kuuman ammoniakkiliuoksen kanssa [[heksametyleenitetramiini]]a.<ref name="Ullmann" /> Muita käyttökohteita ovat kylmälaitteet ja puudutus.<ref name="alen" /> ==Lähteet== {{Viitteet}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Dikloorimetaani” versioiden välillä