Ero sivun ”Saksan–Ranskan sota” versioiden välillä

'''Saksan–Ranskan sota''' (myös '''Ranskan–Preussin sota''',) oli [[Ranska]]n keisarikunnan ja [[Preussi]]n johtaman [[Pohjois-Saksan liitto|Pohjois-Saksan liiton]] välillä [[19. heinäkuuta]] [[1870]] – [[10. toukokuuta]] [[1871]]) käytiinkäyty [[Ranska]]nsota, keisarikunnanjoka jajohti Ranskan tappion myötä [[PreussiSaksan yhdistyminen|Saksan yhdistymiseen]]n johtamanja Ranskan [[Pohjois-SaksanRanskan liittotoinen keisarikunta|Pohjois-Saksantoisen liitonkeisarikunnan]] välilläkukistumiseen. Pohjoissaksalaisten lisäksiPreussin liittoumassa olivat pohjoissaksalaisten lisäksi mukana myös eteläsaksalaiset valtiot [[Baden]], [[Baijeri]] ja [[Württemberg]]. Elieli todellisuudessa Ranska soti alusta alkaen koko [[Saksa]]a vastaan. [[Saksan keisarikunta]]a (joka perustettiin sodan aikana Pariisissa[[Versailles|Versailles’ssa]] 18. tammikuuta 1871) vastaan. RauhansopimuskinSodan päättänyt [[Frankfurtin rauha]]nsopimus allekirjoitettiin yhdistyneen Saksan ja Ranskan kesken. Preussi oli Saksassa valtio valtiossa.

Sodan ratkaisutaistelu käytiin [[Sedanin taistelu|Sedanissa]] 1. syyskuuta 1870. Saksalaiset voittivat taistelun, ja Ranskan keisari [[Napoleon III]] joutui vangiksi. Keisarin kukistumisen jälkeen julistettu [[Ranskan kolmas tasavalta]] päätti kuitenkin jatkaa taistelua, ja [[Pariisi]] antautui vasta neljä kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen tammikuussa 1871. Preussin ja sen liittolaisten voitto johti Saksan keisarikunnan perustamiseen [[Versailles|Versailles’ssa]] 8. tammikuuta 1871.

Ranskassa tappio johti sisäpoliittiseen mullistukseen. Sodan hävinnyt [[keisari]] Napoleon III luopui kruunustaan ja pakeni maasta, jolloin monarkia Ranskassa lopullisesti kukistui. Sodan jälkimainingeissa maaliskuussa 1871 nuorta kolmatta tasavaltaa vastustamaan noussut kapinaliike, [[Pariisin kommuuni]], on lyhytikäisyydestään ja kaoottisuudestaan huolimatta toiminut yhtenä esikuvana monille myöhemmille [[kommunisti]]vallankumouksellisille.