Ero sivun ”Andrej Hlinka” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  8 vuotta sitten
p
korjataan vuonanit
(alulle, pari täydennystä en-wikin tiedoista)
 
p (korjataan vuonanit)
Hlinka toimi vuodesta 1905 Ružomberokin pienen teollisuuskaupungin pappina ja ryhtyi esiintymään slovakialaisen nationalismin tukijana. Marraskuussa 1906 hän joutui oikeuden eteen yllytettyään [[Slovakit|slovakkeja]] epälojaaliuteen [[Unkari]]a kohtaan. Hän sai kahden vuoden vankeustuomion, jota toukokuussa 1907 vielä pidennettiin puolellatoista vuodella hänen jatkettua kiihotustaan seurakunnalleen pitämässään jäähyväispuheessa.<ref name="brit" /> Vuonna 1913 hän osallistui Slovakian kansanpuolueen (SLS) perustamiseen ja hänet valittiin sen puheenjohtajaksi. Puolue oli kansallismielinen ja korosti kristillisyyttä. Sen nimi muutettiin 1925 muotoon Hlinkan Slovakian kansanpuolue (HSLS).
 
[[Itävalta-Unkari]]n valtakunnan hajotessa vuonanvuonna 1918 Hlinka asettui tukemaan [[Tšekit|tšekkien]] ja slovakkien yhdistämistä samaan valtioon. Hän kuitenkin pettyi pian Tšekkoslovakiaan ja laati vuonanvuonna 1919 [[Pariisin rauhankonferenssi]]a varten muistion, jossa ehdotti Slovakialle kansanäänestystä itsenäisyydestä. Vuoteen 1922 mennessä hän ajoi puolueensa oppositioon [[Praha]]n hallitusta vastaan ja syytti tšekkejä autonomian riistämisestä Slovakialta. Eräiden hallinnollisten muutosten jälkeen Hlinka omaksui maltillisemman kannan ja salli 1927 puoluettaan edustaneen [[Jozef Tiso]]n osallistumisen Tšekkoslovakian hallitukseen. Puolue kuitenkin palasi oppositioon vuonna 1929 sen jälkeen kun sen johtomiehiin kuulunut [[Béla Tuka]] oli tuomittu maanpetoksesta Unkarin agentiksi väitettynä. 1930-luvulla Hlinkan puolue teki yhteistyötä Tšekkoslovakian muiden separatististen vähemmistökansallisuuksien, unkarilaisten ja [[Sudeettisaksalaiset|sudeettisaksalaisten]] kanssa.<ref name="brit" />
 
Hlinkan kuoltua elokuussa 1938 Josef Tiso seurasi häntä HSLS:n johdossa. Saman vuoden lokakuussa Tšekkoslovakian hallitus joutui [[Sudeettialueiden kriisi]]n seurauksena myöntämään Slovakialle autonomian. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Tiso johti [[natsi-Saksa]]n luomaa [[Slovakian tasavalta (1939–1945)|Slovakian nukkevaltiota]], jossa Hlinkaa kunnioitettiin kansallissankarina. Kommunistien vallan aikana Hlinka julistettiin fasisitiksi, mutta uudelleen itsenäistyneessä Slovakiassa hänestä on jälleen tehty kunnioitettu hahmo. Hänen kuvansa oli vuosina 1993–2009 käytössä olleessa tuhannen [[Slovakian koruna|korunan]] setelissä.