Ero sivun ”Väri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wl |
|||
Rivi 23:
On kuitenkin muistettava, että ihmiselle tyypillinen värinäköjärjestelmä on vuosimiljoonien kehityksen tulosta, eikä sen jäljittely mittalaitteiden ja robottien kehittelyssä suinkaan ole vielä onnistunut. Ihmisen värinäön mallinnus on yhä varsin alkutekijöissään, sillä ei edes silmän valoherkkien näkösolujen yhteistyötä muiden näkösolujen kanssa tarkasti tunneta.
Näkökohteen ei esimerkiksi tarvitse heijastaa lainkaan keltaisen, eli noin 580 nm:n (nm = [[nanometri]]a, millimetrin miljoonasosaa) valon taajuusalueella, mutta silti voimme nähdä sen keltaisena. Riittää, että kohteesta tulee taajuudeltaan noin 540 nm:n ("vihreää") valoa sekä noin 650 nm:n ("punaista") säteilyenergiaa. (Tämän havainnon esitti jo [[Isaac Newton]] vuonna 1704 teoksessaan Optics.) Väri ei ole
Jotta teknisten laitteiden väri-ilmaisimet saadaan ”näkemään” värit aidosti – siis kuten ihminen, pitää tuntea aukottoman tarkasti se mekanismi, miten näköjärjestelmä toimii. Eihän sitä ylipäätään muuten voida matkia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö esimerkiksi teollisuuden laadunvalvontaan kehitetyt mittalaitteet tunnistaisi erilaisista materiaaleista heijastuvan valon spektraalisia ominaisuuksia paljon paremmin kuin ihminen silmämääräisesti.
| |||