Ero sivun ”Binominen nimistö” versioiden välillä

122 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
f
(yhdistettiin tähän artikkeli tieteellinen nimi (kuten muissa kielissä))
(f)
 
* Lajinimen jälkiosaa, lajimääritettä, ei käytetä irrallaan vaan ainoastaan kaksiosaisen nimen osana.
* Lajitason tieteelliset nimet kirjoitetaan ''kursiivilla'', esimerkiksi ''[[Homo sapiens]]''. Käsin tai kirjoituskoneella kirjoitetussa tekstissä ne alleviivataan.
* Ensimmäinen termi (suvun nimi) kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, mutta jälkimmäinen eipienellä, esimerkiksi ''[[susi|Canis lupus]]'' ja ''[[Anthus hodgsoni]]''. (Tästä modernista käytännöstä poiketen [[Linné]] alun perin kirjoitti aina myös jälkimmäisen osan isolla, ja myöhemminkin alussa oli tapana kirjoittaa isolla jälkimmäinen osa, jos se perustui erisnimeen - esim. ''Berberis Darwinii'').
* Tieteellisissä kirjoituksissa mainitaan usein kaksisanaisen nimen jälkeen tutkija, joka ensin on julkaissut luokituksenlajin (tieteellisen kuvauksen eli ''auktori)'', ja yleensä myös julkaisun painatusvuosi. Kasvi- ja sienitieteessä tunnetuilla auktoreilla on virallisesti sovitut nimilyhenteet. Esimerkiksi ''[[Amaranthus retroflexus]]'' [[Carl von Linné|L.]] Auktorinimi on osa virallista lajinimeä.
* Kun tieteellistä nimeä käytetään tavallisen nimen kanssa, se yleensä seuraa sulkeissa, esimerkiksi "[[varpunen]] (''Passer domesticus'') on yleinen lintu."
* Tieteellinen nimi pitäisi kirjoittaa kokonaisuudessaan, kun se ensi kerran mainitaan tai kun monta lajia samasta suvusta on lueteltuna samassa tekstissä tai raportissa. Sen jälkeen siihen voidaan viitata käyttämällä vain suvun etukirjainta, esimerkiksi ''Canis lupus'' → ''C. lupus''. Jossain harvoissa tapauksissa lyhyempi tapa on vakiintunut tavalliseen käyttöön, esimerkiksi [[bakteerit|bakteeri]] ''[[Escherichia coli]]'' on usein kirjoitettu ''E. coli'' ja ''[[Tyrannosaurus rex]]'' on usein vain ''T. rex''.