Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä

170 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
täyd.
(enemmän Klingen kirjasta)
(täyd.)
K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.<ref>{{Kansallisbiografia|id=769|nimi=Kivekäs, Lauri (1852–1893)|tekijä=Heikki Ylikangas|ajankohta=23.1.2009}}</ref> Ryhmäkuntien väliset kiistat Nuijassa pahenivat lokakuussa 1880, jolloin maltillisia edustanut [[J. R. Danielson-Kalmari|J. R. Danielson]] sai aikaiseksi Kivekkään pudottamisen pois [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta|ylioppilaskunnan]] puheenjohtajavaalia varten laaditulta ehdokaslistalta. Viimeinen pisara Kivekkään kannattajille oli pari viikkoa myöhemmin käyty kiista [[Vanha ylioppilastalo|ylioppilastalon]] 10-vuotisjuhlien ohjelman kielestä, jossa maltillisten fennomaanien tuella hyväksyttiin kaksikielinen ohjelma; Juhani Ahon näkemyksen mukaan tämä osoitti Nuijan olevan ”''noiden paska-moderatien laitumena nykyään''”. Kivekkään kannattajat perustivat oman järjestönsä pian tämän jälkeen. Nimi K.P.T. oli ensisijaisesti lyhenne sanoista ''koko programmi toimeen'', mutta sille annettiin myös merkitys ''kansan pyhä tahto'', ja "kovien konsonanttien" selitettiin kuvaavan yleensä yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta. Aho käytti K.P.T.:stä myös luonnehdintaa "kaikkien punaisten toverien seura" ja samantapaisia ilmaisuja oli [[Kaarlo Albert Grönqvist|K. A. Grönqvist]]in [[Vaasan marssi]]n säveleen kirjoittamassa ”K.P.T.:n marssissa”. Yhdistyksen julkaisuissa käytettiin jopa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumoukseen]] viittaavaa vallankumousromantiikkaa.<ref name="Klinge75" />
 
Keväällä 1881 Kivekäs sai ajettua ylioppilaskunnassa läpi päätöksen, että ylioppilaskunta järjestäisi suuren juhlan [[J. V. Snellman]]in 75-vuotispäivien johdosta. Varsinkin juhliin liittynyt Snellmanin juhla-albumi kuitenkin muutettiin K.P.T.:n omaksi propagandaksi, mikä herätti yleistä ärtymystä. Erityisen mauttomana pidettiin albumiin sisältynyttä runoa, jossa suositeltiin [[Svekomania|svekomaanien]] hoitelemista ruudilla ja lyijyllä. Albumin kanteenkin oli ilman kunnollista perustelua kirjoitettu isoilla kirjaimilla K.P.T. Snellman-juhla jäi K.P.T.:n lyhytaikaisen toiminnan huipentumaksi. Pian sen jälkeen radikaalifennomaanien toiminta alkoi siirtyä takaisin Suomalaisen Nuijan sisälle.<ref>Klinge 1978, s. 90–9390–94.</ref>
 
Alkuvaiheessa K.P.T.:n toiminnassa korostui ensisijaisesti kielikiihkoilu, mutta myöhemmin painotus siirtyi enemmän yhteiskunnalliseen radikalismiin.<ref>Vares 2000, s. 31.</ref> Sillä oli jonkin aikaa vahva asema ylioppilaiden keskuudessa ja sen johtajista Kivekäs ja Castrén valittiin [[Säätyvaltiopäivät 1885|vuonna 1885 valtiopäiville]], mutta liiallinen jyrkkyys esti vaikutusvallan laajenemisen. Liike kuihtui vähitellen ja sen useat kannattajat menettivät kiinnostustaan jyrkkään nationalismiin ja suuntautuivat selkeämmin kansainväliseen [[liberalismi]]in.<ref>Vares 2000, s. 33, 38.</ref> Yhdistyksen hajotessa siitä erosi maltillisempi ryhmä, jotka perustivat myöhemmin [[Päivälehti|Päivälehden]].<ref>Vares 2000, s. 43.</ref> K.P.T. kasvatti näin tulevat [[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalaisten]] johtajat.