Ero sivun ”Evoluutioteorian historia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Evoluutioteorian historiaa Suomessa: - Mainitaan täälläkin Melan ensimmäinen suomenkielinen esitelmä.
Rivi 25:
 
== Evoluutioteorian historiaa Suomessa ==
Suomessa evoluutioteoriaa esiteltiin ensimmäistä kertaa [[Suomen Tiedeseura]]n 25-vuotisjuhlakokouksessa vuonna [[1864]]. Eläintieteen professori [[Fredrik Wilhelm Mäklin]] ei osannut antaa arvoa evoluutioteorialle<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.control.hut.fi/Hyotyniemi/Publications/03_ipmm/03_ipmm.pps| Nimeke = IPMM’03: Complexity and Emergence: Towards a ”New Science” of Industrial Automation. | Tekijä = Hyötyniemi, Heikki| Tiedostomuoto = | Selite = ppt | Julkaisu = | Ajankohta = 18.-23.5.2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.8.2007| Kieli = {{en}} }}</ref>, ja "Tiedeseuran ystävät" laativat vastalauseen ''[[Helsingfors Dagblad]]iin''. [[Adolf Erik Nordenskiöld]] kirjoitti Darwinin teorian puolesta ''[[Litterär Tidskrift]]issä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.helsinki.fi/u/esahytti/wordtyo.doc| Nimeke = Evoluutio.| Tekijä = Hytti, Esa| Tiedostomuoto = | Selite = doc| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Suomen kielellä darwinismia esitteli ensimmäisenä [[A. J. Mela]] [[Savo-karjalainen osakunta|Savo-karjalaisen osakunnan]] vuosijuhlassa helmikuussa 1872 pitämässään esitelmässä ”Ihmisen synty”.<ref>{{Kansallisbiografia|id=3554|nimi=Mela, Aukusti Juhana (1846 - 1904)|ajankohta=28.1.2001|tekijä=Anto Leikola}}</ref><ref>Matti Klinge (toim.): ''Helsingin yliopisto 1640–1990: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917'', s. 616. Otava, Helsinki 1989.</ref>
 
Vuonna 1889 käytiin kuuluisa ”uskonsota [[Jyväskylä]]ssä”. [[Eero Erkko|Eero Erkon]] toimittama ''[[Keski-Suomi]]'' aloitti kirjoitussarjan ''Ihmiskunnan lapsuuden ajoilta''. Siitä syntyi kiivas keskustelu, ja evoluutioteoriaa puolustivat [[Kuopio]]sta [[Minna Canth]] ja [[Juhani Aho]].
 
Darwinin polveutumisoppi ja käsitys luonnonvalinnasta vakiintuivat jo 1900-luvun vaihteessa sekä yliopiston että koulujen biologian (luonnonhistorian) opetukseen Suomessa.<ref>Kari Lagerspetz: ”Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina”. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki, Kyösti Kiiskinen & Jussi Rastas (toim.) | Nimeke=Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Luonnonfilosofian seura | Vuosi=2005 | Sivu=37 | Tunniste=ISBN 951-98191-1-8}} </br> {{Lehtiviite | Tekijä=P. Lappalainen | Otsikko=Aukusti Juhani Mela: Uranaukaisijan elämä | Julkaisu=Acta Universitatis Turkuensis | Vuosi=1959 | Numero=B 72 | Sivut=464}} </br> {{Lehtiviite | Tekijä=P. Voipio | Otsikko=Darwinismi Suomessa 1800-luvulla | Julkaisu=EIDEMA | Vuosi=1982 | Numero=1 | Sivut=124–139}}</ref> Tämä oli paljolti [[Johan Axel Palmén|J. A. Palménin]], [[Johan Petter Norrlin|J. P. Norrlinin]] ja [[Aukusti Juhana Mela|A. J. Mela]]nMelan vaikutusta. Darwinin valintaoppia kehityksen selittäjänä eivät tosin edes kaikki suomalaiset filosofit hyväksyneet vielä paljon myöhemminkään.<ref>Kari Lagerspetz: ”Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina”. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki, Kyösti Kiiskinen & Jussi Rastas (toim.) | Nimeke=Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’: Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija: Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä: Monitieteinen antologia | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Luonnonfilosofian seura | Vuosi=2005 | Sivu=37 | Tunniste=ISBN 951-98191-1-8}}</ref>
 
== Lähteet ==