Versio 13. heinäkuuta 2013 kello 15.34 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta w-linkki ← Vanhempi muutos		Versio 31. heinäkuuta 2013 kello 10.14 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta alaluvut eri järjestykseen Uudempi muutos →
Rivi 2: Toimeenpanovaltaa käyttävän hallinnon osan eli [[hallitus (politiikka)\|hallituksen]] tulee käytännössä nauttia parlamentin luottamusta, tai toimia sen enemmistön halun mukaan, jos se haluaa saada toimensa hyväksyttyä. Parlamentaarisessa järjestelmässä tämä on kodifioitu siten, että pääministerin on erottava, jos hän menettää parlamentin luottamuksen. '''Kansalliskokous''' on valittujen edustajien kokous, joka laatii maalle perustuslakeja. Esimerkiksi [[Ranskan vallankumous\|Ranskan vallankumouksen]] aikana säätyvaltiopäivien kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi. Saksassa on kokoontunut vuosina 1848-49 [[Frankfurtin kansalliskokous]] ja 1919 Weimarin kansalliskokous. Sama nimitys on joissakin maissa vakiintunut tarkoittamaan parlamenttiakin.<ref name=hss>{{Kirjaviite \| Nimeke = Historian suursanakirja\| Julkaisija = WSOY\| Vuosi = 1998\| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki\| Sivu = 891\| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>▼ == Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti == Rivi 18 ⟶ 16: Jossain tapauksissa presidentti tai pääministeri voivat [[Parlamentin hajottaminen\|hajottaa parlamentin]], jolloin on järjestettävä uudet vaalit. Normaalisti tähän päädytään vain poikkeustapauksissa, kuten jos parlamentti ei pääse sopuun pääministeriehdokkaasta tai [[perustuslaki\|perustuslain]] muutoksen yhteydessä. Koska oikeus hajottaa parlamentti on merkittävä valtaoikeus toimeenpanovallan haltijalle, sitä on yleensä rajoitettu perustuslaissa. == Kansalliskokous == ▲~~'''~~Kansalliskokous~~'''~~ on valittujen edustajien kokous, joka laatii maalle perustuslakeja. Esimerkiksi [[Ranskan vallankumous\|Ranskan vallankumouksen]] aikana säätyvaltiopäivien kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi. Saksassa on kokoontunut vuosina 1848-49 [[Frankfurtin kansalliskokous]] ja 1919 Weimarin kansalliskokous. Sama nimitys on joissakin maissa vakiintunut tarkoittamaan parlamenttiakin.<ref name=hss>{{Kirjaviite \| Nimeke = Historian suursanakirja\| Julkaisija = WSOY\| Vuosi = 1998\| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki\| Sivu = 891\| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> == Suomen parlamentti eli eduskunta ==

Ero sivun ”Parlamentti” versioiden välillä