Ero sivun ”Kuurinmaan kuvernementti” versioiden välillä

Linkitykset kihlakuntiin kaupunkien sijaan
(Linkitykset kihlakuntiin kaupunkien sijaan)
[[Kuva:Courland Governorate COA.gif|thumb|220px|right|Kuurinmaan kuvernementin vaakuna.]]
[[Kuva:1821 Курляндская Губерния.jpg|thumb|right|Kuurinmaan kuvernementin kartta (n. 1821).]]
'''Kuurinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Курляндская губерния|Kurljandskaja gubernija}}, {{k-de|Gouvernement Kurland}}, {{k-lv|Kurzemes guberņa}}) oli vuosina 1795–1918 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]). Kuurinmaan kuvernementti oli yksi keisarikunnan kolmesta [[Baltia]]n alueen [[Itämerenmaakunnat|Itämerenmaakunnasta]]. Se kattoi entisen [[Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta|Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnan]] alueen, joka kuuluu nykyisin valtaosin [[Latvia]]an, eli [[Kuurinmaa]]n ja [[Zemgale]]n eli [[Väinäjoki|Väinäjoen]] eteläpuolisen osan Latviaa. Kuvernementin pääkaupunki oli [[Mitau]] (nykyinen Jelgava).
 
'''Kuurinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Курляндская губерния|Kurljandskaja gubernija}}, {{k-de|Gouvernement Kurland}}, {{k-lv|Kurzemes guberņa}}) oli vuosina 1795–1918 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]). Kuurinmaan kuvernementti oli yksi keisarikunnan kolmesta [[Baltia]]n alueen [[Itämerenmaakunnat|Itämerenmaakunnasta]]. Se kattoi entisen [[Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta|Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnan]] alueen, joka kuuluu nykyisin valtaosin [[Latvia]]an, elimuodostui [[Kuurinmaa]]nsta ja [[Zemgale]]nsta eli [[Väinäjoki|Väinäjoen]] eteläpuoliseneteläpuolisesta osanosasta Latviaa[[Latvia]]a. Kuvernementin pääkaupunki oli [[Mitau]] (nykyinennykyiseltä nimeltään Jelgava). Nykyään kuuluu pääosin Latviaan.
Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Venäjän haltuun [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannen jaon]] jälkeen 1795, kun [[Puola-Liettua]] (Rzeczpospolita) oli ryhtynyt vastustamaan Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa mutta hävinnyt kapinan.
 
Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi Venäjän haltuun [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmannen jaon]] jälkeen 1795, kun [[Puola-Liettua]] (Rzeczpospolita) oli ryhtynyt vastustamaan Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa, mutta hävinnyt kapinan.
 
Venäjän vallan aikana aluetta hallitsi autonomisesti [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalainen]] aatelisto 1800-luvun loppupuolelle saakka.
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Kuurinmaan kuvernementin alue siirtyi [[Saksa]]n hallintaan, ja [[Brest-Litovskin rauha]]ssa Venäjä luopui alueesta virallisesti. Latvia julistautui itsenäiseksi marraskuussa 1918.
 
Kuurinmaan kuvernementti jakautui kymmeneen kihlakuntaan (ujezd):eli [[ujesti]]in. Suluissa ovat kihlakuntien samannimiset hallintokeskukset.
* [[Aizputen kihlakunta]] ([[Aizpute]])
{{palstoitus alkaa}}
* [[Bauskan kihlakunta]] ([[Bauska]])
* [[Aizpute]]
* [[Grobiņan kihlakunta]] ([[Grobiņa]])
* [[Bauska]]
* [[Jaunjelgavan kihlakunta]] ([[Jaunjelgava]])
* [[Grobiņa]]
* [[Jelgavan kihlakunta]] ([[Jelgava]])
* [[Jaunjelgava]]
* [[Ilūksten kihlakunta]] ([[Ilūkste]])
* [[Jelgava]]
* [[Kuldīgan kihlakunta]] ([[Kuldīga]])
{{palstanvaihto}}
* [[Talsin kihlakunta]] ([[Talsi]])
* [[Ilūkste]]
* [[Tukumsin kihlakunta]] ([[Tukums]])
* [[Kuldīga]]
* [[Ventspilsin kihlakunta]] ([[Ventspils]])
* [[Talsi]]
 
* [[Tukums]]
Venäjän kielessä kihlakunnista käytettiin saksankielisiin paikannimiin pohjautuvia nimimuotoja, mutta yllä olevat nimet ovat nykyään käytössä olevia kaupunkien latviankielisiä paikannimiä.
* [[Ventspils]]
{{palstoitus loppuu}}
 
==Katso myös==
55 853

muokkausta