Ero sivun ”Raati” versioiden välillä

'''Raati''' ({{k-sv|råd}}, {{k-de|das Rat}}) oli menneinä vuosisatoina kaupungin johtoelin, kaupunginraati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä, jotka kokoontuivat [[raatihuone]]essa ({{k-sv|rådhus}}). Raadin tehtävänä oli päättää kaupungin asioista, antaa tuomioita ja hoitaa hallintoa.<ref name=hs>{{Kirjaviite| Tekijä=Halmesvirta, Anssi & Ojala & Roiko-Jokela & Vilkuna|Vuosi=1999 |Nimeke=Historian sanakirja |Julkaisija=Gummerus. Jyväskylä |Tunniste=ISBN 951-20-5089-7}}</ref> Tuomiovalta eriytyi myöhemmin [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeudeksi]] ({{k-sv|rådhusrätt}}), joka oli kolmen tuomarin eli raatimiehen muodostama tuomioistuin. Yleiskielessä raadiksi on alettu kutsua myös mitä tahansa tuomaristoa esimerkiksi leikkimielissä kilpailuissa.

Ensimmäiset maininnat raadeista ovat 1100-luvun Italiasta ja Saksasta. Raatiin kuului kunkin kaupungin [[porvaristo]]a, yleensä kauppiaita. Esimerkiksi Ruotsin kaupunginlain mukaan raatiin kuului kuusi pormestaria ja 30 raatimiestä. Oikeudenkäynnissä heistä istui kerrallaan vain kolmasosa, ja usein kokoonpano oli tätäkin niukempi. Raati valittiin erityisessä kokouksessa, Ruotsin kaupunginlain mukaan [[Vappu|valpurinpäivä]]nä. Raadin tehtäviin kuuluivat kaupungin asioista päättäminen ("kaupunginhallitus"), oikeudelliset ratkaisut ("raastuvanoikeus") ja hallinnollisetlupa-asiat ratkaisut ("[[maistraatti]]").<ref name=hs /> Kaupungit olivat itsehallinnollisia yksiköitä, joissa noudatettiin kunkin kaupungin omaa [[kaupunginlaki]]a. Ruotsin kaupunkien yhteinen laki säädettiin vuonna [[1349]].<ref>''Uusi tietosanakirja,'' hakusana kaupunginlaki. Tietosanakirja oy 1960–1966.</ref>