Ero sivun ”Raati” versioiden välillä

EnsimäisetEnsimmäiset maininnat raadeista ovat 1100-luvun Italiasta ja Saksasta. Raatiin kuului kunkin kaupungin [[porvaristo]]a, yleensä kauppiaita. Esimerkiksi Ruotsin kaupunginlain mukaan raatiin kuului kuusi pormestaria ja 30 raatimiestä. Oikeudenkäynnissä heistä istui kerrallaan vain kolmasosa, ja usein kokoonpano oli tätäkin niukempi. Raati valittiin erityisessä kokouksessa, Ruotsin kaupunginlain mukaan [[Vappu|valpurinpäivä]]nä. Raadin tehtäviin kuuluivat kaupungin asioista päättäminen ("kaupunginhallitus"), oikeudelliset ratkaisut ("raastuvanoikeus") ja hallinnolliset ratkaisut ("[[maistraatti]]").<ref name=hs /> Kaupungit olivat itsehallinnollisia yksiköitä, joissa noudatettiin kunkin kaupungin omaa [[kaupunginlaki]]a. Ruotsin kaupunkien yhteinen laki säädettiin vuonna [[1349]].<ref>''Uusi tietosanakirja,'' hakusana kaupunginlaki. Tietosanakirja oy 1960–1966.</ref>

Kaupankäyntiin sisältyi keskiajalla monenlaisia riskejä. Kauppatilanteissa saattoi syntyä riitaa, jota osapuolet eivät pystyneet keskenään ratkaisemaan. Kaupungit pyrkivät keskinäisellä yhteistoiminnalla turvaamaan sujuvan kaupankäynnin. Raati valvoi sitä kahdella tavalla: se valvoi, että kauppaa käytiin [[privilegioErioikeus|erioikeuksien]]ita noudatettiin(privilegioiden) rajoissa, ja se tuki kaupungin porvareita ongelmatilanteissa, erityisesti ulkomaankaupassa. Merkittävintä oli kaupunkien välinen yhteistyö: kauppiaiden kesken syntynyttä erimielisyyttä selviteltiin kirjeitse kahden kaupungin raatien kesken. Raadin edessä kauppias joutui vannomalla osoittamaan väitteensä todeksi. Usein myös pyydettiin muita porvareita todistajiksi. Tämä toiminta ilmentää keskiajan voimakasta yhteisöllisyyttä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Kallioinen, Mika | Nimeke=Suomi, hansa ja talouden varhaiset verkostot. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria: 1, Taivas ja maa. (päätoim.) Kolbe, Laura | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Sivut=200-201 |Tunniste=ISBN 951-31-1842-8}}</ref>