Ero sivun ”Uukuniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sivu ei enää ole suojattu.
Järjestelyä, täsmennyspyyntö, mainittu lääninvaihdot ja Kiteeseen kuuluva alue, nykymaakuntien rajat ja kotiseutuvaakuna eivät voi perustua vuonna 1979 julkaistuun kirjaan
Rivi 27:
| väkiluvun vuosi = 2003
| väestötiheys = 5,52
| huomautus = <sup>1</sup> Luovutettu Neuvostoliitolle 437,50 km² 1944.<br /><sup>2</sup> Erotettu lut. srk Kurkijoen ort. srk:sta.
}}
 
'''Uukuniemi''' ({{k-sv|Uguniemi}}) oli [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalassa]] sijainnut Suomen kunta. 31.12.2003 kunnassa [[Väkiluku|asui]] 516 henkeä ja sen [[pinta-ala]] oli 156,58 [[neliökilometri|km²]], josta 54,88 km² oli vesistöjä. [[Väestötiheys]] oli 5,52 asukasta/km². Entisen Uukuniemen kunnan alue kuuluu [[Suomen luonnonmaantieteelliset maakunnat|luonnonmaantieteellisesti]] [[Laatokan Karjala]]an. Uukuniemi oli aikanaan [[Kymen lääni]]n sekä pohjoisin että itäisin kunta.
 
Uukuniemen naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat [[Kesälahti]], [[Kitee]] ja [[Saari (kunta)|Saari]]. Ennen 1940-luvun alueluovutuksia naapurikuntiin kuuluivat myös [[Jaakkima]], [[Sortavalan maalaiskunta]] ja [[Ruskeala]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm | Nimeke = Luovutetun Karjalan kartta | Tekijä = Rapo Seppo | Julkaisu = luovutettukarjala.fi | Ajankohta = 28.1.2002 | Julkaisija = | Viitattu = 16.12.2008 }}</ref>
 
== Historia ==
==Kylät ennen lakkauttamista==
Homavaara, Kalalahti, Kokonlahti, Kumpu, Lammintaus, Lonkalampi, Matri, Myötävaara, [[Niukkala]], Niukkalan Salokylä, Niva, Palolahti, Riihivaara, Sillantaus, Sirkee, Taaphuuvinsalo, Tilkkukumpu, Timolahti, Ukko-Juhon salo, [[Uukuniemi (kirkonkylä)]], Viklanmäki, Värtsi
 
== Historia ==
 
Uukuniemen alue mainitaan vuonna 1500 [[Sortavala]]n pitäjään kuuluvana kylänä. Vuonna 1589 Uukuniemestä tuli [[Kurkijoki|Kurkijoen]] ortodoksisen seurakunnan kappeliseurakunta, joka käsitti myös nykyisen [[Kesälahti|Kesälahden]] alueen. [[Käkisalmen lääni]]n siirryttyä [[Ruotsi]]lle 1617 muodostettiin Uukuniemen ortodoksisesta kappelista luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin vuodesta 1632 lähtien. Vuonna 1700 Kesälahdesta muodostettiin Uukuniemen seurakunnan alainen kappeliseurakunta. Vuonna 1721 [[Uudenkaupungin rauha]]n raja jakoi Uukuniemen seurakunnan siten, että pääosa Kesälahden kappelista jäi Ruotsille ja muu osa seurakunnasta Venäjälle. Tämän jälkeen Kesälahdesta ja Uukuniemestä muodostettiin erilliset seurakunnat.
Rivi 43 ⟶ 41:
 
[[Talvisota|Talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa 1940 pieni osa siihenastisen Uukuniemen alueesta pysyi Suomessa ja jatkoi itsenäisenä kuntana, mutta noin 4/5 (437,5 km²) sisältyi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alussa 1941 Suomi valtasi alueen. Suomalainen [[Bristol Blenheim]] -[[pommikone]], jonka ohjaaja ja tähystäjä olivat haavoittuneet ilmatorjuntatykin ammuksen räjähdyksestä [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]], teki [[pakkolasku]]n Uukuniemen Kummun kylään kesäkuussa 1944.<ref>Kolmen sodan pommittajat, Matti Hämäläinen, sivu 261</ref> Sodan 1944 päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukkojen]] oli vetäydyttävä vuonna 1940 hyväksytylle rajalle.
Uukuniemen kohdalla Uudenkaupungin rauhan rajalinja toimi [[Kuopion lääni]]n ja [[Viipurin lääni|Viipuri]]n, myöhemmin [[Kymen lääni]]n rajana ja nykyään [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n ja [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjala]]n maakuntien rajana. Nykyinen, Moskovan rauhassa 1940 määritelty valtioraja kulkee karkeasti kuvaten lähellä Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa, mutta Uukuniemen kohdalla ne kulkevat erisuuntaisena ja kohtasivat siten, että Suomessa pysynyt Uukuniemen kunnan alue tuli [[koillinen|koilliseen]] osoittavan [[kiila]]n muotoiseksi. Tästä muodosta suunnitteli Pirkko Hyvärinen vuonna 1969 vahvistetun kunnan- eli nykyisen [[Uukuniemen vaakuna|kotiseutuvaakuna]]n. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980,'' s. 172. Otava 1979, Helsinki. </ref>
 
Suurimman osan alueistaan menettänyt Uukuniemi liitettiin vuonna 1945 [[Viipurin lääni]]stä [[Kuopion lääni]]in. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 1948 kunta siirrettiin Kuopion läänistä osaksi [[Kymen lääni]]ä.<ref name="elinkeinot1979">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/91484 | Nimeke =Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =s. 353, Liite 4: Kuntien siirrot läänistä toiseen vuosina 1881–1976 | Julkaisu =Tilastollisia tiedonantoja N:o 63 | Ajankohta =1979 | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.7.2013 | Kieli = }}</ref> Rauhanteossa [[Pyhäjärvi (Kitee)|Pyhäjärven]] itäpuolelle jäi pieni kaistale Uukuniemeä, jolla oli maayhteys ainoastaan [[Kitee]]n kanssa, mutta maayhteyttä muiden Uukuniemen Suomelle jääneiden alueiden kanssa ei ollut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.karjalankartat.fi/?language=fi&E=4507965.91930837&N=6861531.0808654865&scale=49999.99999999999&base=OpenLayers.Layer.WMS_2 | Nimeke =Karjalan kartat | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 26.7.2013 | Kieli = }}</ref> Nykyään tämä alue kuuluu Kiteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&srs=EPSG%3A3067&y=6862714&x=665661&lang=fi | Nimeke =Kansalaisen Karttapaikka | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Maanmittauslaitos | Viitattu = 26.7.2013 | Kieli = }}</ref>
Uukuniemen kunta yhdistyi [[Parikkala]]n ja [[Saari (kunta)|Saaren]] kuntien kanssa uudeksi Parikkalan kunnaksi 2005.
 
UukuniemenVuonna kunta2005 Uukuniemi yhdistyi [[Parikkala]]n ja [[Saari (kunta)|Saaren]] kuntien kanssa uudeksi Parikkalan kunnaksi 2005.
== Nimi ==
 
== Nimi ==
Uukuniemen nimen alkuperästä on olemassa lukuisia selityksiä, mutta sitä ei ole täysin selvitetty. Uukuniemen pohjoispuolella Kiteellä tunnetaan Karjalan pakanalliseen aikaan ja kulttuuriin viittaava Ukonniemi-niminen paikka. Uukuniemi-sanaa on selitetty myös uupua-verbillä ja sen mukaisella legendalla.
 
==Vaakuna==
{{Pääartikkeli|[[Uukuniemen vaakuna]]}}
 
Uukuniemen kohdalla Uudenkaupungin rauhan rajalinja toimi aiemmin [[Kuopion lääni]]n ja [[Viipurin lääni]]n (sittemmin [[Kymen lääni]]n) rajana. Nykyään se muodostaa [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n ja [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjala]]n maakuntien välisen rajan.
 
Uukuniemen kohdalla Uudenkaupungin rauhan rajalinja toimi [[Kuopion lääni]]n ja [[Viipurin lääni|Viipuri]]n, myöhemmin [[Kymen lääni]]n rajana ja nykyään [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]n ja [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjala]]n maakuntien rajana. Nykyinen, Moskovan rauhassa vuonna 1940 määritelty valtiorajavaltakunnanraja kulkee karkeasti kuvaten lähellä Uudenkaupungin rauhan rajalinjaa, mutta Uukuniemen kohdalla ne kulkevat erisuuntaisenaerisuuntaisina ja kohtasivatkohtaavat siten, että Suomessa pysynyt Uukuniemen kunnan alue tulijäi [[koillinen|koilliseen]] osoittavan [[kiila]]n muotoiseksi. Tästä muodosta suunnitteli Pirkko Hyvärinen suunnitteli vuonna 1969 vahvistetun kunnan- eli nykyisen [[Uukuniemen vaakuna|kotiseutuvaakuna]]n. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980,'' s. 172. Otava 1979, Helsinki. </ref> Kuntaliitoksen jälkeen se on ollut [[kotiseutuvaakuna]].
 
==Kylät==
Uukuniemen kyliä ennen lakkauttamista olivat:{{selvennä|Ovatko tässä kaikki luovutettuun osaankin jääneet Uukuniemen kylät?}}
 
Homavaara, Kalalahti, Kokonlahti, Kumpu, Lammintaus, Lonkalampi, Matri, Myötävaara, [[Niukkala]], Niukkalan Salokylä, Niva, Palolahti, Riihivaara, Sillantaus, Sirkee, Taaphuuvinsalo, Tilkkukumpu, Timolahti, Ukko-Juhon salo, [[Uukuniemi (kirkonkylä)]], Viklanmäki, Värtsi
 
==Tunnettuja uukuniemeläisiä==