Ero sivun ”Maaltamuutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Maaltamuutto''' on [[yhteiskunta|yhteiskunnallinen]] rakennemuutos, jossa [[väestö]] siirtyy [[maaseutu|maaseudulta]] [[taajama|taajamiin]]. Se liittyy [[maatalous|maatalouden]] koneellistumiseen, tilakoon kasvuun ja ylipäänsä siirtymiseenä vähemmän työvoimaa vaativiin viljelymenetelmiin. [[Suomi|Suomessa]] maaltamuuttoa on lisännyt [[metsätalous|metsätalouden]] koneellistuminen. Maaltamuutto on aiheuttanut palvelujen kysynnän heikkenemistä maaseudulla ja siten kauppojen, koulujen, postikonttorien ja pankkien sulkemisia sekä maaseudulle suuntautuneiden joukkoliikennevuorojen lakkauttamisia.
Suomessa maaltamuuttoa on tapahtunut 1800-luvun loppupuolelta asti. Vuonna 1860 maa- ja metsätalouden parissa työskenteli yli 90 % työvoimasta, vuonna 1900noin 75 %, vuonna [[1960]] 35 % ja vuonna 2000 alle 10%. Maaltamuutto oli Suomessa voimakkaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla ja se suuntautui paitsi Etelä-Suomeen suurkaupunkien liepeille rakennettuihin [[lähiö]]ihin, myös [[Ruotsi]]in etenkin [[Tukholma]]n ja [[Göteborg]]in seuduille. Selvimmin maaltamuutto tuntui Itä- ja Pohjois-Suomessa, [[Pohjois-Savo]]n, [[Pohjois-Karjala]]n, [[Kainuu]]n ja [[Lappi|Lapin]] maakunnissa.
Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin kiihtyi uudelleen 1990-luvulla silloisen lamakauden seurauksena, ja tämä muuttoliike on jatkunut 2000-luvun puolelle saakka. Viimeisimmässä muuttoaallossa muuttotappiosta ovat kärsineet Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi [[Satakunta]] ja [[Pohjanmaa]] sekä yksittäiset paikkakunnat, joilta teollisuutta on lakkautettu. Vastaavasti asukasluku on kasvanut voimakkaimmin [[Uusimaa|Uudellamaalla]] – etenkin maakunnan keskiosassa ja pääkaupunkiseudulla – sekä muualla Suomessa yliopistokaupungeissa. ==Katso myös==
| |||