Ero sivun ”Binominen nimistö” versioiden välillä

4 413 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
yhdistettiin tähän artikkeli tieteellinen nimi (kuten muissa kielissä)
({{Tieteellinen luokittelu}})
(yhdistettiin tähän artikkeli tieteellinen nimi (kuten muissa kielissä))
{{Yhdistettävä|Tieteellinen nimi}}
{{Tieteellinen luokittelu}}
'''Binominen nimistö''' (binominen = kaksiniminen) on [[Laji|eliölajien]] nimeämisessä yleismaailmallisesti sovellettu ja sovittu käytäntö, jossa kunkin lajin [[tieteellinen nimi]] koostuu kahdesta osasta: [[suku (biologia)|suvun]] nimestä ja itse lajia kuvaavasta osasta, lajimääritteestä eli lajiepiteetistä.
 
==Tieteellinen nimistö==
Lajinimen kirjoittamista koskevia sääntöjä ja käytäntöjä:
Biologisten lajien ja muiden [[taksoni]]en yleismaailmallisen nimistön tehtävänä on mahdollistaa kielirajat ylittävä yhteisymmärrys sen suhteen, mistä lajista milloinkin on kyse. Nimistön kielenä on perinteisesti [[latina]], ja tieteellisistä nimistä on siksi käytettyn myös nimitystä ''latinalainen nimi''. Tieteellinen nimi on kuitenkin oikeampi nimitys, koska usein nimi (tai sen osa) on peräisin [[kreikan kieli|kreikan]] kielestä ja joskus muistakin kielistä, ja muutettu latinalaiseen asuun. Lisäksi nimet eivät aina noudata latinan sanastoa tai kielioppisääntöjä vaan ovat sovinnaisia.<ref name="winston">{{Kirjaviite | Tekijä=Winston, Judith E. | Nimike=Describing Species - Practical Taxonomic Procedure for Biologists | Julkaisija=Columbia University Press | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-231-06825-5}}</ref>
 
==Kaksiosainen lajinimi==
Binomisen nimistön eli lajeille käytetyn kaksisanaisen tieteellisen nimen otti käyttöön [[Carl von Linné]] 1700-luvun puolessa välissä teoksessaan ''Systema Naturae''. Esimerkiksi ihmisen tieteellinen nimi on ''Homo sapiens'', jossa ''Homo'' tarkoittaa ihmisen [[suku (biologia)|sukua]] ja ''sapiens'' on sukuun kuuluvaa lajia määrittävä lajiosa. Kaksiosainen lajinimi muodostuu siis sukunimestä ja sen perässä olevasta lajimääritteestä, josta kasveilla käytetään myös nimeä epiteetti.
 
Sukunimeä voidaan käyttää yksinään, mutta kaksiosaisen nimen jälkimmäinen osa eli lajimäärite ei tarkoita yksin mitään taksonomista yksikköä, vaan lajimäärite esitetään aina sukunimen yhteydessä. Esimerkiksi sana ''sapiens'' tarkoittaa suoraan suomennettuna viisasta, mutta se ei ole yksin minkään lajin nimi. ([[Suku (biologia)|Suku]] koostuu ryhmästä toisilleen läheistä sukua olevia lajeja, jotka muistuttavat toisiaan melko paljon; laji taas on tunnetuimman määritelmän mukaan yksilöjoukko, joka pystyy lisääntymään keskenään mutta ei muiden lajien yksilöiden kanssa.)
 
[[Alalaji|Alalajeista]] käytetään kolmesanaista eli '''trinomista nimistöä''', esim. ''[[Corvus corone cornix]]''.
 
==Auktori==
Biologiaan liittyvissä teksteissä kirjoitetaan tieteellisen nimen perään usein ''auktorimerkintä'', jossa on tieteellisen nimen antajan nimi (tai kasvitieteessä tunnetun henkilöiden kohdalla pelkkä lyhenne, kuten L. Linnélle) sekä nimenantovuosi. Eläinlajien nimissä auktorin nimi ja vuosiluku laitetaan sulkuihin, jos lajin sukunimiosa on vaihtunut sen jälkeen kun akjperäinen lajinimi annettiin. Esimerkiksi [[ritariperhonen]] on edelleen samassa ''Papilio''-suvussa, johon Linné sen kuvasi vuonna 1758. Hän kuvasi myös [[isoapollo]]n ''Papilio''-sukuun kuuluvaksi, mutta [[Latreille]]] antoi vuonna 1804 apolloperhosen sukunimeksi ''Parnassius'', ja siitä syystä lajinimen auktorimerkintä laitetaan sulkeisiin seuraavan esimerkin mukaisesti:
*''Papilio machaon'' Linnaeus, 1758
'''''Parnassius''''' Latreille, 1804
*''Parnassius apollo'' (Linnaeus, 1758) <!--epäselvä esimerkki-->
 
Myös kasveilla auktorimerkintä laitetaan sulkuihin suvun muuttuessa, mutta lisäksi nimen perään lisätään sen henkilön nimi (tai nimilyhenne), joka teki muutoksen.<ref name="winston"/>
 
==Lajinimen kirjoittamista koskevia sääntöjä ja käytäntöjä:==
 
* Lajinimen jälkiosaa, lajimääritettä, ei käytetä irrallaan vaan ainoastaan kaksiosaisen nimen osana.
* Lajitason tieteelliset nimet kirjoitetaan ''kursiivilla'', esimerkiksi ''[[Homo sapiens]]''. Käsin kirjoitetussa tekstissä ne alleviivataan.
* Ensimmäinen termi (suvun nimi) kirjoitetaan isolla, mutta jälkimmäinen ei, esimerkiksi ''[[susi|Canis lupus]]'' ja ''[[Anthus hodgsoni]]''. (Tästä modernista käytännöstä poiketen [[Carl von Linné|Carolus Linnaeus]] alun perin kirjoitti aina myös jälkimmäisen osan isolla, ja myöhemminkin alussa oli tapana kirjoittaa isolla jälkimmäinen osa, jos se perustui erisnimeen - esim. ''Berberis Darwinii'').
* Tieteellisissä kirjoituksissa mainitaan kaksisanaisen nimen jälkeen tutkija, joka ensin on julkaissut luokituksen (auktori), ja yleensä myös julkaisun painatusvuosi. Esimerkiksi ''[[Amaranthus retroflexus]]'' [[Carl von Linné|L.]] Auktorinimi on osa virallista lajinimeä.
* Kun tieteellistatieteellistä nimeä käytetään tavallisen nimen kanssa, se yleensä seuraa sulkeissa, esimerkiksi "[[varpunen]] (''Passer domesticus'') on yleinen lintu."
* Tieteellinen nimi pitäisi kirjoittaa kokonaisuudessaan, kun se ensi kerran mainitaan tai kun monta lajia samasta suvusta on lueteltuna samassa tekstissä tai raportissa. Sen jälkeen siihen voidaan viitata käyttämällä vain suvun etukirjainta, esimerkiksi ''Canis lupus'' → ''C. lupus''. Jossain harvoissa tapauksissa lyhyempi tapa on vakiintunut tavalliseen käyttöön, esimerkiksi [[bakteerit|bakteeri]] ''[[Escherichia coli]]'' on usein kirjoitettu ''E. coli'' ja ''[[Tyrannosaurus rex]]'' on usein vain ''T. rex''.
* Lyhennettä "sp." tai "spec." käytetään silloin, kun oikea spesifinen nimilajinimi ei ole tiedossa, esimerkiksi ''[[Koirat|Canis]]'' sp. tarkoittaa "(jokin) ''Canis''-suvun laji". Lyhenne "spp." (monikko) tarkoittaa "useita tämän suvun lajeja".
* Lyhennettä "cf." käytetään, kun tunnistaminen ei ole varma, mutta suvun lajeista epäilykset kohdistuvat juuri kyseiseen [[taksoni]]in. Esimerkiksi ''Corvus'' cf. ''monedula'' tarkoittaa, että lajin tunnistus on hieman epävarma, mutta kyseessä on "todennäköisesti [[naakka]]".
* Sukutasoa ylempien [[taksoni|eliöryhmien]], esimerkiksi [[heimo (biologia)|heimojen]] ja [[lahko (biologia)|lahko]]jen nimiä ''ei'' tieteellisessä teksitissä kursivoida (toisin kuin suomenkielisessä wikipediassa).
 
==Ongelmia==
[[Laji]] on käsitteenä siinä määrin häilyvä, ettei nimeäminen ole aina yksinkertaista. Vaikka periaatteena on, että vanhin annettu nimi pyritään säilyttämään virallisena ja muuttumattomana, on joskus epäselvyyksiä siitä, mikä alkuperäinen nimi on. Lisäksi tiedon tarkentuessa suku saattaa muuttua tai yhdistyä toiseen sukuun, jolloin tieteellinen nimikin muuttuu. Tästä kaikesta seuraa, että tietyllä lajilla saattaa olla kaksi tai useampia yleisesti käytettyjä tieteellisiä nimiä, mikä aiheuttaa sekaannusta.
 
Lisäksi eri eliöryhmillä on omat, hieman toisistaan poikkeavat nimistösääntönsä, mikä aiheuttaa ongelmia. Lajia ylempien [[taksoni]]en nimet ovat uniikkeja vain lajiryhmien sisällä. Siten esimerkiksi ''[[Oenanthe]]'' voi tarkoittaa sekä kasvi- että eläinsukua.<ref name="winston"/>
[[Alalaji|Alalajeista]] käytetään kolmesanaista eli '''trinomista nimistöä''', esim. ''[[Corvus corone cornix]]''.
 
==Katso myös==
*[[Luettelo systematiikassa yleisistä latinan- ja kreikankielisistä sanoista]]
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/puulajit-nimet.htm Puulajien nimistö] Metla
{{Tynkä/Biologia}}