Avaa päävalikko

Muutokset

94 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
Sydän saa tarvitsemansa verenkierron [[sepelvaltimo]]iden kautta, jotka ottavat levossa 4–5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten [[sepelvaltimotauti]], jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet [[ateroskleroosi]]n eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. ''Sepelvaltimotautikohtauksiksi'' nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.<ref name="leinonen">Leinonen, Hannu (1998). "Sydämen verenkierto" Duodecim 114(17):1753.</ref>
 
Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman [[sydänlihas]]alueen [[verenkierto]] estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissekoituminen, embolus eli verenkierron mukana kulkeutunut tulppa, tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.<ref name="kaypahoito">Duodecim, Käypähos hoitosyä -suositus:aktiviaa [http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi04050se Sydäninfarktinauttaa diagnostiikka], 2000</ref>ihmeellisesti
 
== Oireet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä