Avaa päävalikko

Muutokset

361 merkkiä lisätty, 6 vuotta sitten
lähteet
| alaviitteet =
}}
'''Martti Henrikki Haavio''' (kirjailijanimi: '''P. Mustapää''', [[22. tammikuuta]] [[1899]] [[Temmes]] – [[4. helmikuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]<ref name="SL">[http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=201&print=true.htm Yle Sininen laulu]</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[folkloristiikka|kansanrunouden]] ja [[suomalainen mytologia|mytologian]] tutkija, [[runoilija]] ja [[akateemikko]].<ref name="B&W">[http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm Petri Liukkonen: P. Mustapää, Books and Writers]</ref> Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi [[Tallinna]]n vanhankaupungin [[Mustapäiden talo (Tallinna)|Mustapäiden talon]] nimen perusteella.<ref Uransaname="SL" alkuvaiheessa hän kuului [[Tulenkantajat]]-ryhmään. Hän toimi aktiivisesti myös [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden [[Poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]] suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Puoluekannaltaan Haavio oli [[maalaisliitto]]lainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen [[professori]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa/>.
 
Haavio kuului uransa alkuvaiheessa [[Tulenkantajat]]-ryhmään.<ref name="SL" /> Hän toimi aktiivisesti myös [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], josta hän kuitenkin erosi vuonna 1932 yhdessä monien muiden [[Poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]] suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Puoluekannaltaan Haavio oli [[maalaisliitto]]lainen. Myöhemmin Haavio toimi kansanrunoudentutkimuksen [[professori]]na [[Helsingin yliopisto]]ssa<ref name="B&W" />.
Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), [[folkloristiikka|kansanrunoudentutkimuksen]] dosentti [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kuoli syöpään 1951. Runoilija [[Aale Tynni]]n kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär [[Elina Haavio-Mannila]] on [[sosiologia]]n täysinpalvellut professori. Toinen tytär [[Katarina Eskola]] on kulttuurintutkija. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija [[Jaakko Haavio]].
 
Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), [[folkloristiikka|kansanrunoudentutkimuksen]] dosentti [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kuoli syöpään 1951. Runoilija [[Aale Tynni]]n kanssa Haavio avioitui 1960.<ref name="SL" /> Haavioiden tytär [[Elina Haavio-Mannila]] on [[sosiologia]]n täysinpalvellut professori. Toinen tytär [[Katarina Eskola]] on kulttuurintutkija. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija [[Jaakko Haavio]].
 
Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan [[Nokia (kaupunki)|Nokian]] [[Tottijärvi|Tottijärvellä]], jossa järjestetään nykyään vuosittain ''P. Mustapää -päivät''. Tapahtumassa myönnetään myös ''P. Mustapää -palkinto'' ansioituneelle runoilijalle elämäntyöstään.
== Lähteet ==
* {{Kansallisbiografia|id = 703|nimi = Haavio, Martti (1899–1973) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Majamaa, Raija |ajankohta = 5.3.2008 |viitattu = }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==