Wikipedia

Ero sivun ”Honkolan kartano” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Zindox (keskustelu | muokkaukset)
2 666 muokkausta
Voisi tarkistaa koska oli esim. omituinen nimi Grandfather Gottlieb jonka muutin Gottlieb Daimleriksi
Rivi 1:
'''Honkolan kartano''' sijaitsee [[Urjala]]ssa [[Honkola (Urjala)|Honkola]]n kylässä [[Kortejärvi|Kortejärven]] pohjoisrannalla. Kartano muodostettiin 1600-luvun alussa ja se on kuulunut [[Furuhjelm]]-suvulle 1730-luvulta lähtien. Nykyinen omistaja on ollut vuodesta 1974 Christine Furuhjelm.
 
Honkolasta muodostettiin [[säteri]] 1610-luvulla. Vanhin tunnettu omistaja nimismies Tuomas Maununpoika. Nötebomin suvulta kartano siirtyi everstiluutnantti Arvid Brunowille ja hänen perillisilleen.<ref name="viite1">{{Kirjaviite| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 3| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1962| | Luku = Honkola | Selite = palsta 848| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref>Vuonna 1730 kartanon osti rykmentinkomissaari Enoch Nauclér (k. 1782), joka [[Aateli|aateloitiin]] 1762 nimellä [[Furuhjelm]]. Nimi on johdettu kylän nimestä Honkola (honka eli fura ruots.).<ref name="viite3" />
| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 3| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1962
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Honkola | Sivu = | Sivut = | Selite = palsta 848
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =▼
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 17. maaliskuuta 2013| Kieli = }}</ref>Vuonna 1730 kartanon osti rykmentinkomissaari Enoch Nauclér (k. 1782), joka [[Aateli|aateloitiin]] 1762 nimellä [[Furuhjelm]]. Nimi on johdettu kylän nimestä Honkola (honka eli fura ruots.).<ref name="viite3" />
 
Nauclér rakensi kartanoon uuden päärakennuksen ja laajensi sitäkartanoa ostamalla [[Kehro]]n Laurilan [[rustholli]]n 1735, kaksi rälssitilaa Väkkärän kylästä sekä Kinolan tilan.
 
Kartano koostuu Honkolan päätilasta, sekä sivutiloista Laurila, Villamo ja "Velkala", joita viljellään keskitetysti päätilalta käsin.<ref name="viite4">{{Kirjaviite| Nimeke = Suomen maatilat II| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1932| Luku = Urjala Honkola| Selite = Tilannevuosi 1932
▲| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =}}</ref>
| Nimeke = Suomen maatilat II| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1932
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Urjala Honkola| Sivu = | Sivut = | Selite = Tilannevuosi 1932
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 29.3.2013| Kieli = }}
</ref>
 
Kartanon pinta-ala on noin 4 000 hehtaaria, josta peltoa on 387,68 ha, tästä vuokrattua 131,68 ha (2011). Se on yksi Suomen suurimpia [[Lypsykarja|lypsykarjatiloja]].<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1-000-suomen-suurinta-maatilaa| nimeke = 1000 Suomen suurinta maatilaa| tiedostomuoto = pdf| selite = Vuonna 2011| julkaisu = Käytännön maamies| ajankohta = 26.4.2012| Julkaisupaikka = Helsinki| julkaisija = Otavamedia Oy| viitattu = 24.3.2013}}</ref> Vuonna 1976 rakennetussa [[Pihattonavetta|pihattonavetassa]] on tilat 260 [[Lehmä|lehmälle]].
 
| osoite = http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1-000-suomen-suurinta-maatilaa| nimeke = 1000 Suomen suurinta maatilaa| tekijä =
Honkolan kartano oli [[Väinö Linna]]n ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' -romaanitrilogian kartanon esikuvana. Väinö Linnan äiti oli työssä kartanossa, ja Linna itse oli kartanon työmiehenä ennen kuin hän muutti 18-vuotiaana [[Tampere]]elle. Myös kirjailija [[Runar Schildt]] on asunut jonkin aikaa Honkolan kartanon alueella, ja kirjailija [[Sirkka Turkka]] kirjoitti vuonna 1986 [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkinnon]] saaneen runokokoelmansa ''Tule takaisin, Pikku Sheba'' ollessaan kartanon tallimestarina.▼
| tiedostomuoto = pdf| selite = Vuonna 2011| julkaisu = Käytännön maamies
| ajankohta = 26.4.2012| julkaisupaikka = Helsinki| julkaisija = Otavamedia Oy
| viitattu = 24.3.2013| kieli = }}
</ref> Vuonna 1976 rakennetussa [[Pihattonavetta|pihattonavetassa]] on tilaa 260 [[Lehmä|lehmälle]].
 
▲Honkolan kartano oli [[Väinö Linna]]n [[Täällä Pohjantähden alla]]-romaanitrilogian kartanon esikuvana. Väinö Linnan äiti oli työssä kartanossa ja Linna itse oli kartanon työmiehenä ennen kuin hän muutti 18-vuotiaana [[Tampere]]elle. Myös kirjailija [[Runar Schildt]] on asunut jonkin aikaa Honkolan kartanon alueella ja kirjailija [[Sirkka Turkka]] kirjoitti vuonna 1986 [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkinnon]] saaneen runokokoelmansa ''Tule takaisin, Pikku Sheba'' ollessaan kartanon tallimestarina.
== Historia ==
=== Kartanon muodostaminen ===
Kartano muodostettiin 1610-luvulla alunperin neljästä talosta. Neljän talon kokonaisuuteen lisättiin kylän yksi tila, jotka lahjoitettiin vuonna 1630 Görän Nötebomille.
 
Nötebom sai [[Säterivapaus|säterivapauden]] vuonna 1641, joka kuitenkin [[Reduktio (historia)|peruutettiin]] vuonna 1683.
 
Peruutuksen jälkeen kartano annettiin elinaikaläänitykseksi Arvid Brunowille ja säteröitiin uudelleen hänen kuolemansa jälkeen [[Säteriratsutila|säteriratsutilaksi]], joka ostettiin perinnöksi vuonna 1759.
 
1810-luvulla säteriratsutilaan yhdistettiin [[Velkala|Velkalan]] kylästä Knuutila niminen säteriratsutila, joka käsitti kaksi tilaa, sekä Aateli niminen tila. Kehron kylästä Puolestaan yhdistettiin Laurilan ja Timarin ratsutilat, jotka olivat olleet kartanon [[Lampuoti|lampuotitiloja]] vuodesta 1737.
 
1860-luvulla yhdistettiin puolet Laurilan ja Timarin [[Augmentti|augmenteista]] (Pakkanen ja Nääppä, jotka olivat olleet Lampuotitiloja vuodesta 1737, jälkimmäinen vuodesta 1806), sekä Kehron kylän Joutun torppa, joka oli lampuotitila vuodesta 1802. Kampparin kylästä Vähäntalon 1. Villamon perintötila.
 
1870-luvulla yhdistettiin Paavolan tilat Velkalan kylästä. Paavola ja Aateli olivat säteri peruutuksen jälkeen määrätty Knuutilan tilan augmenteiksi, jotka kartanon omistaja oli ostanut vuonna 1759.
 
1910-luvulla puolestaan yhdistettiin Vahoisten kylän Vehmaisten perintötila ja kolmas osa Urjalankylän Perttulan perintötilasta. Osa maasta kuului Oy Isoso AB:lle. jonka omistaja kartanon omistaja oli.<ref name="viite2">{{Kirjaviite
| Nimeke = Suomen kartanot ja suurtilat III| Julkaisija = Kivi| Vuosi = 1945 | Tekijä = Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander| Luku = Honkola| Sivut = 83-87| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref>
| Tekijä = Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander| Suomentaja =
| Luku = Honkola| Sivu = | Sivut = 83-87| Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 18.3.2013| Kieli = }}</ref>
 
=== Omistajat ===
Rivi 56 ⟶ 35:
*majuri Velam Johan Nötebom, k. 1684
*edellisen lanko everstiluutnanntti Arvid Reinhold Brunow 1685-93
*edellisen perilliset vuoteen 1697
*ratsumestari Jakob Görän Brunow, k. 1700
*majuri Reinhold Brunow, k. 1715
*edellisen perilliset vuoteen 1726
Rivi 71 ⟶ 50:
 
=== Historia vuoteen 1945 ===
Kartanossa ei ollut lainkaan [[Torppari|torppia]] 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla niitä oli 19 ja 49 vuonna 1900. Tilasta on vuoden 1918 [[Torpparilaki|maanvuokrauslain]] nojalla erotettu 72 torppaa ja 21 mäkitupaa, yhteensä 23662&nbsp;366 ha maata.
 
Kokonaispinta-ala vuonna 1945 oli 5 &nbsp;989 ha, josta peltoa 756 ha ja viljeltyä laidunta 102 ha. Hevosia oli 68 ja ay-rotuisia lehmiä 184. Maatalouden erikoisalana sianhoito ([[yorkshire]]-siansiitoskeskus.
 
Kartanossa oli 1940-luvulla raamisaha, meijeri, tiilitehdas, sähkölaitos, mylly ja ''Tähkä'' viljankuivaamo.<ref name="viite4" /> Aikaisemmin tilalla oli oma [[viinapolttimo|viinanpolttimo]].<ref name="viite2" />▼
Hevosia oli 68 ja ay-rotuisia lehmiä 184. Maatalouden erikoisalana sianhoito ([[yorkshire]]-siansiitoskeskus)
 
▲Kartanossa oli 1940-luvulla raamisaha, meijeri, tiilitehdas, sähkölaitos, mylly ja ''Tähkä'' viljankuivaamo.<ref name="viite4" /> Aikaisemmin tilalla oli oma [[viinapolttimo|viinanpolttimo]].<ref name="viite2" />
 
=== Rakennushistoria ===
===== Päärakennus =====
Vanhin päärakennus, josta varmoja tietoja olemassa, on Görän Nötebomin rakennuttama. Kyseinen rakennus oli vielä olemassa vuonna 1694, jolloin majuri Brunow rakennutti uuden ja suuremman päärakennuksen.
 
Rakennus oli katettu italialaisella kaksinkertaisella katolla, jota nykyisin kutsutaan säterikatoksi. Erikseen sijaitsivat keittiö- ja pakaritupa, sekä palvelusväen asuinrakennus ja luhtiaitta.
 
Kaikki rakennukset tuhoituivat tulipalossa huhtikuussa 1706. Varmuudella ei edes tiedetä, missä ne sijaitsivat.
 
Tuhoutunut päärakennus todennäkäisestitodennäköisesti korvattiin uudella [[Isoviha|Isonvihan]] alkupuolella, ennen kuin [[miehitys]] tyrehdytti rakennustoiminnan kokonaan.<ref name="viite2" />
 
'''Nauclérin päärakennus'''
Rivi 93 ⟶ 70:
Enok Nauclér hävitti 1700-luvun alkupuolella rakennetun päärakennuksen ja pystytti tilalle uuden [[Hirsirakennus|hirsirakennuksen]].
 
Se muodosti kartanon päärakennuksen perusosan, jota myöhemmin laajennettiin useampaan otteeseen. Kyseinen rakennus tuhoutui irtaimistoineen tulipalossa 27. tammikuuta 1972.<ref name="viite3">{{Kirjaviite| Nimeke = Suomenmaa 7| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1978| Sivu = 327| Julkaisupaikka = Porvoo - Helsinki| Isbn = 951-0-06467-x, 951-0-06468-8}}</ref>
| Nimeke = Suomenmaa 7| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1978
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = | Sivu = 327| Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = Porvoo - Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-0-06467-x, 951-0-06468-8
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 21.3.2013| Kieli = }}</ref>
 
Rakennuksen alkuperäisestä ulkonäöstä ei ole varmuutta, mutta se todennäköissti oli kaksikerroksinen.
 
Magnus von Wrightin vuonna 1867 tekemän maalauksen mukaan siinä oli jyrkkä satulakatto. 1830-luvulla rakennukseen lisättiin päätyihin pulpettikattoiset siipiosat. Klassinen ulkomuoto syntyi [[Kivijalka|kivijalasta]] kattolistaan ulottuvilla [[Pilasteri|pilastereilla]].
 
[[Fasaadi|Itäfasaadin]] pilarivilpola altaineen ja länsifasaadin [[Risaliitti|risaliittimainen]] porrashuone lisättiin vuonna 1894. Samalta ajalta olivat länsifasaadin [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilaistyyliset]] ikkunaruudut.
 
Katto uusittiin vuonna 1900 [[V. AnderseninAndersen]]in piirusten mukaan, ja siitä tehtiin päistä viistetty [[mansardikatto]]. Rakennuksen ulkonäköä ehostettiin vuonna 1912.
 
Päärakennuksessa oli 12 huonetta alhaalla ja 8 ylhäällä.
 
Sisustukseltaan se oli 1700-luvun puolivälistä tyypillinen [[herraskartano]].<ref name="viite2" />
 
'''Nykyinen päärakennus'''
Nykyinen kivimuuriksi nimitetty päärakennus on rakennettu edellisen päärakennuksen pohjoispuolella olevalle kukkulalle vuonna 1830. Se oli aluksi yksi kerroksinen puutarharakennus, joka korotettiin toisella kerroksela vuonna 1911. Se käsittää nykyisin 14 huonetta.<ref name="viite2" />
 
===== Talousrakennukset =====
[[FileTiedosto:Pappila.JPG|thumb|Seurakunnan entinen pappila.]]
Talouspihan rakennuksiin kuuluvat muun muassa tiilinen 36 hevosen talli vuodelta 1896 ja vuonna 1815 rakennettu 80 lehmän kivijalkanavetta, sekä tiilinen 1912 valmistunut 40 karsinan sikala.<ref name="viite4" /> Muita rakennuksia ovat 1800-luvun lopulta peräisin oleva puutarhurin asuinrakennus, punainen pirttirakennus sekä nykyisen päärakennuksen vieressä oleva puinen konttorirakennus.
 
Kartano osti Urjalan seurakunnan entisen pappilan tontteineen vuonna 1963. Se on nykyisin kartanon työntekijöiden asuntolana.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://www.urjala.fi/portal/kirjasto-_ja_kulttuuripalvelut/kulttuuri/vaino_linnan_reitti/pappila/| nimeke = Vanha pappila| viitattu = 24.3.2013 }}</ref>
| osoite = http://www.urjala.fi/portal/kirjasto-_ja_kulttuuripalvelut/kulttuuri/vaino_linnan_reitti/pappila/| nimeke = Vanha pappila| tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu =
| ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu = 24.3.2013| kieli = }}</ref>
 
===== Hylättyjä rakennuksia =====
[[FileTiedosto: Stone barn.JPG|thumb|Laurilan sivutilan käytöstä pois jäänyt kivinavetta.]]
Kartanolla on lukuisia käytöstä poistuneita ja hylättyjä entisiä tuotantorakennuksia. Näistä merkittävimmät sijaitsevat Laurilan sivutilalla kehrolla, jossa on entisen talouskeskuksen rakennuskokonaisuus. Huomattavin näistä on 1970-luvulla käytöstä poistunut suuri kivinavetta ja hirsinen päärakennus.
 
===== Puutarha =====
Kartanon [[Maisemapuutarha|englantilaistyylisen puiston]] on suunnitellut puutarhamestari [[O. R. Gauff|O. R. Gauffin]] vuonna 1878. Se edusti aluperin ranskalaista [[Barokki|barokkihenkeä]], josta on jäljellä 1855-luvulla istutettu [[Lehmus|lehmuskuja]].<ref name="viite2" />
<ref name="viite2" />
 
=== Metsätalous ===
Rivi 138 ⟶ 104:
 
=== Kirjasto, taidekokoelma ja muu antiikki ===
Tulipalossa vuonna 1972 tuhoutunut taidekokoelma oli pääosin sijoitettu päärakennuksen kirjastoon, ja siihen kuului 28 teosta. Muotokuvat olivat ruokasalissa.
 
Kokoelmaan kuului [[Johan Erik Lindh|Lindhin]], [[Albert Edelfelt|Edelfeltin]], [[Louis Sparre|Sparren]], [[Hugo Simberg|Simbergin]], [[Jodeiko|Jodeikon]], [[Dmitry Levitzky|Levitzskyn]] ja Tshurin töitä. Kirjaston barokkimallinen kalusto oli tehty kartanossa 1800-luvulla.
 
Kirjakokoelmaan kuului 25002&nbsp;500 nidosta, joista 150 kappaletta oli vanhaa englantilaista kirjallisuutta. Vanhin teos oli [[Latinan kieli|latinankielinen]] [[raamattu]] vuodelta 1591. Perheraamuttu puolestaan oli vuodelta 1707.<ref name="viite2" />
 
Kartanossa on maailman vanhimpiin kuuluva saksalaisen [[Grandfather Gottlieb|Grandfather GottliebinDaimler]]in vuonna 1885 suunnittelema [[Daimler]] merkkinen [[polttomoottori]] voimainen käyttöinen venemoottori "Grandfather clock". Sen teho on 1.,1 hv ja iskutilavuus 462 cm³. Moottori toimitettiin kartanoon vuonna 1888, ja se löydettiin käyttökuntoisena vuonna 2009. Moottori asennettiin suureen puuveneeseen, ja sillä oli tarkoitus tehdä kirkkomatkoja [[Kortejärvi|Kortejärvellä]], mutta vene upposi kolmannella matkalla. Vene ja moottori pelastettiin, moottori jäi säilytykseen liiteriin 120 vuodeksi. Se oli esillä Helsingin venenäyttelyssä vuonna 2010.<ref>{{Verkkoviite| osoite = http://venenetti.fi/uutiset/maailman-ensimmainen-venemoottori-loytyi-suomesta| nimeke = Maailman ensimmäinen venemoottori löytyi Suomesta| julkaisu = Venenetti| ajankohta = 11.1.2010| julkaisija = Otavamedia | viitattu = 13.6.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite = http://plaza.fi/moottori/ajankohtaista/vene-2010-bat-esilla-yli-500-venetta| nimeke = Vene 2010 Båt - Esillä yli 500 venettä| julkaisu = Plaza Otavamedia| ajankohta = 13.2.2010| julkaisija = Otavamedia| viitattu = 13.6.2013 }}</ref>
| osoite = http://venenetti.fi/uutiset/maailman-ensimmainen-venemoottori-loytyi-suomesta| nimeke = Maailman ensimmäinen venemoottori löytyi Suomesta| tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Venenetti
| ajankohta = 11.1.2010| julkaisupaikka = | julkaisija = Otavamedia Oy
| viitattu = 13.6.2013| kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite
| osoite = http://plaza.fi/moottori/ajankohtaista/vene-2010-bat-esilla-yli-500-venetta| nimeke = Vene 2010 Båt - Esillä yli 500 venettä| tekijä =
| tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Plaza Otavamedia
| ajankohta = 13.2.2010| julkaisupaikka = Otavamedia| julkaisija = Otavamedia Oy
| viitattu = 13.6.2013| kieli = }}</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 158 ⟶ 116:
* [http://utain.uta.fi/2007k/6/38240.html Sanna Eskelinen: Elämää kuin eläinsaduissa, Utain 6 / 5.4.2007]
* [http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:1998-05-06,104:2:11636,1:0:0:0:0:0: Marja Heikkilä: Honkolan lehmät pääsivät karuselliin, Turun Sanomat 5.5.1998]
{{Viitteet}}▼
 
===Viitteet===
▲{{Viitteet}}
 
{{coor title dms|61|07|18|N|23|28|00|E|region:FI-LS_type:landmark}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Honkolan_kartano”