Ero sivun ”Ähtävä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirkon kuva, kirkon valm.vuosi |
kirkon tietoja |
||
Rivi 32:
Ähtävän nimi perustuu ''[[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]]'' nimeen. Joen nimi liittyy puolestaan ''[[Ähtärinjärvi|Ähtärinjärveen]]'' (alun perin ''Ätsäjärvi'' tai ''Ätsävesi''). Aikoinaan Ähtärinjärven vedet laskivat Ähtävänjokea pitkin Pohjanlahteen. Pohjoisempana ns. Vetelin saarekkeelle asettunut ruotsalaisväestö korvasi pohjalaismurteisen ääntöasun ''Ätsävä'' muodolla ''Ässävä'', jonka perua on ruotsinkielinen paikannimi ''Esse''. Kun ruotsinkielisille paikannimille haettiin 1800-luvun lopulla suomenkielisiä vastineita, todettiin savolaismurteisen ''Ähtävä''-muodon yleistyneen maakunnan ulkopuolella, vaikka paikkakuntalaiset käyttivätkin yhä asua ''Ässävä''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 528-529 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.5.2012 | Kieli = suomi}}</ref>
==Ähtävän kirkko==
Ähtävän kirkko on tasavartinen [[ristikirkko]] vuodelta 1770. Kirkko ei ole Kirkonmäellä, joka sijaitsee joen varrella kirkosta pari kilometriä sisämaahan päin. Perimätiedon mukaan kirkon paikasta oli erimielisyyksisiä. Nykyisen maantien alla on kirkon kohdalla vanha uhrilähde, joka saattaa selittää kappelin ja kirkon sijainnin.<ref name="pro" />
Kirkon ssisustus on poikkeuksellisen hieno. Alttari puolipyöreine kaiteineen on säilynyt alkuperäisellä paikallaan etelä- ja itäristin kulmauksessa ja saarnastuoli sitä vastapäätä. Puuleikkauksin koristeltu pyöreäkulmainen alttaripöytä, koristeellinen alttarikaide, korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite sekä saarnastuoli ovat tyyliltään myöhäisbarokin, [[rokokoo]]n ja [[uusklassismi]]n yhdistelmiä ja ne ovat paikallisten puuseppien taidokasta käsityötä 1810-luvulta. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu ja Pyhä ehtoollinen, on [[Johan Gustaf Hedman]]in maalaama. Lukkarinpenkin rokokootyylinen kullattu numerotaulu on lajissaan on Suomen hienoin. Pohjalaistyyppisen kellotapulin rakennusmestaria ei tiedetä, mutta se oletetaan [[Antti Hakola]]n johdolla rakennetuksi 1779. Hirsinen lainamakasiini on vuodelta 1857.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Kulttuuriympäristö rekisteriportaali | osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200850 | julkaisija = Museovirasto | ajankohta = 2006| viitattu = 21.7.2013| Kieli = suomi}}</ref>
Paikalliset puusepät Berklars-snickarn ja Jofs-snickarn valmistivat alttarin seinäkorokkeen ja saarnastuolin, samoin kaksi metriä korkean numerotaulun. Ehtoollisen asettamista esittävä alttaritaulu on kopio Margareta Capsian maalaamasta alttaritaulusta. Lasimaalauksen teki vuonna 1940 Lennart Segerstråle. Vuonna 1779 valmistuneessa kellotapulissa on kolme kelloa. Seurakunnan vanhin kello on vuodelta 1731. Kellotapulin vieressä on noin vuonna 1860 valmistettu [[vaivaisukko]], joka on puettu vuosien [[Suomen sota|suomen sodan]] ajan ruotsalaiseksi sotilaaksi.<ref name="pro">{{Verkkoviite | nimeke = Prosteriportalen | osoite = http://www.pedersoreprosteri.fi/webps/index2.php?option=com_content&do_pdf=1&id=213 | julkaisija = Församlingarna i Pedersöre prosteri| ajankohta = 03.05.2005| viitattu = 21.7.2013| Kieli = suomi}}</ref>
==Ähtävän kyliä==
Ala-Ähtävä (Ytteresse), Purokylä (Bäckby), Salonkylä (Neder- ja Överlappfors), Yli-Ähtävä (Överesse)
| |||