|
===Suurin menoerä===
Suomessa terveydenhuolto on suurehko menoerä [[valtio]]n ja [[kunta|kuntien]] budjeteissa. Vuonna [[2001]] terveydenhuollon julkiset menot olivat 6 [[prosentti]]a Suomen [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]<ref>Valtionvarainministeriön budjettiarvio 2004</ref>, josta noin viidesosa rahoitetaan valtion budjetista. Erikoisuus on, että terveydenhuollon rahoitus kanavoidaan kuntien kautta. Resurssipula on joillain paikkakunnilla merkittävä ja vaikka tasausjärjestelmiä on niin jonkun harvinaisen "kalliin" sairauden hoitaminen voi kaataa pienen kunnan budjetin. Myös kansalaisten omavastuu on iso, EU-alueella vain Portugalissa yksittäisten potilaiden ja kotitalouksien maksuosuus terveydenhuollon kustannuksista on Suomea suuremmat. Suomessa yksityiset sairausvakuutukset ovat kansainvälisesti katsoen edullisia julkisen terveydenhuollon ansiosta, jolloin järjestelmät voivat toimia rinnakkain. Kansainvälisesti katsoen Suomessa terveydenhuollon kulut ovat pienet ja järjestelmä on julkisen terveydenhuollon vahvuudesta johtuen tehokas. Ongelmaksi on tullut se, että julkiset työnantajat eivät ole etenkään syrjäseuduilla onnistuneet pitämään riittävästi kokeneita, sitoutuneita lääkäreitä palveluksessaan.
==Vakuutuspohjainen terveydenhoito==
{{Korjattava|Sirpaletietoa parista satunnaisesta (?) valtiosta, USA ylikorostunut}}
Ranskassa 90 % kansasta ottaa itselleen julkista terveydenhoitoa täydentävän vakuutuksen. <ref name=myth>[http://reason.com/archives/2009/07/30/the-myth-of-free-market-health The Myth of Free-Market Health Care in America], Shikha Dalmia, 30.7.2009</ref>
===Hollannin malli===
Alankomaissa valtio tukee kansalaisia niin, että kaikki kansalaiset voivat ottaa terveydenhoitovakuutuksen. Palveluita pidetään huomattavasti suomalaisia laadukkaampina. Samantapaisia malleja on käytössä myös mm. Belgiassa ja Saksassa. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan saa valita asiakkaita eivätkä porrastaa maksuja kansalaisen elintapojen mukaan, joten hyöty terveistä elintavoista valuu osittain vakuutusyhtiölle. Maan "terveydenhuoltoa suunnattiin markkinaehtoiseksi jo 20 vuotta sitten", mutta 2006 tehtiin parannettu laki asiasta. <ref>[http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3936&sa=103317 Hollannin malli tarjoaa vaihtoehtoja ja hyvää palvelua], Kuntalehti 20.1.2010</ref>
===USA:n malli===
[[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] julkinen sektori takaa koko terveydenhoidon kolmannekselle kansasta, vanhuksille ja köyhille ja muillekin (vakuuttamattomille) tarvittaessa hoitoa hätätilanteissa. Useimmat muut ottavat itselleen yksityisen terveysvakuutuksen (usein työnantajan kustantaman).
Mallin kalleus johtuu mm. kilpailua rajoittavasta [[sääntely]]stä. Esimerkiksi osavaltiot rajoittavat oikeutta ottaa vakuutuksia toisista osavaltioista, jolloin vaihtoehdot jäävät vähäisiksi. Lisäksi useiden osavaltioiden "Certificate of need" -ohjelmat estävät uusien sairaaloiden ym. terveydenhoitolaitosten perustamisen ilman osavaltion lupaa<ref name=ihc/>. Lupia voidaan evätä laadukkailtakin tarjoajilta palveluntarjoajien määrän rajoittamiseksi<ref name=con>[http://www.fdhc.state.fl.us/mchq/con_fa/index.shtml Certificate of Need Program (CON) Overview], AHCA, luettu 28.1.2010</ref> (kuten Suomen [[apteekki]]lupia). "Markkinoilla jo toimivat laitokset voivat aivan liian helposti käyttää näitä sertifikaatteja estääkseen kilpailijoita tulemasta markkinoille" ja tämä nostaa hintoja heikentämällä suoraa ja epäsuoraa kilpailua, todettiin USA:n liittovaltion komission raportissa vuonna 2004<ref>[http://www.justice.gov/atr/public/health_care/204694.pdf > Improving Health Care: A Dose of Competition], Report by the Federal Trade Comission and the Department of Justice, USA, 2004</ref><ref name=ihc>[http://reason.org/news/show/in-health-care-nobody-knows-an In Health Care, Nobody Knows Anything], Ronald Bailey, Reason, 20.10.2009</ref>.
USA:n lääkäriliitto AMA:n vaikutuksesta lainsäätäjät ovat rajoittaneet voimakkaasti lääkärien koulutusmääriä vuodesta 1910 asti, nyt noin 100 000 lääkäriin vuodessa<ref name=evilama>[http://reason.com/archives/2009/08/27/the-evil-mongering-of-the-amer The Evil-Mongering of the American Medical Association], Shikha Dalmia, 27.8.2009</ref>, minkä vuoksi maassa on vakava lääkäripula<ref>[http://www.usatoday.com/news/health/2005-03-02-doctor-shortage_x.htm Medical miscalculation creates doctor shortage], USA Today, 2.3.2005</ref> ja lääkärien palkat ovat USA:ssa kaksinkertaiset eurooppalaisiin verrattuna, mikä on keskeinen syy sille, että terveydenhoito on kalliimpaa kuin Euroopassa. Vieläkin suurempi ongelma on, että hallituksen Medicaid- ja Medicare-ohjelmien ja yksityisten toimenpidemaksupalkkiot johtavat ylimääräisiin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. Lääkäreille maksetaan toimenpiteistä eikä aivotyöstä, esimerkiksi ohjeistamisesta tai hoitovaihtoehtojen selvittämisestä, eikä tulos vaikuta palkkioon - tosin kiinteäkin palkkio olisi nykyistä parempi terveystaloustieteilijöiden mukaan. <ref name=nytbill/>
Lääkäriliiton lobbaama sääntely on myös rajoittanut paljon tehtäviä, joita hoitajat ja muut toimijat ovat ennen voineet suorittaa, esimerkiksi kätilön ammatti on kielletty tai rajoitettu useimmissa osavaltioissa, vaikka tutkimusten mukaan lääkärisynnytykset eivät ole sen turvallisempia. Liiton aikaansaama sääntely on vähentänyt hoidon määrää ja laatua, mistä on nykyään konsensus taloustieteilijöiden kesken: rajoitukset eivät paranna kenenkään tasoa vaan ainoastaan vähentävät tarjontaa. <ref name=evilama/> <ref>[http://ideas.repec.org/a/ejw/volone/279-305.html Licensing Doctors: Do Economists Agree?]</Ref>
Vakuutusten kalleutta lisäävät myös valtion niihin sääntelemät korkeat etuudet sekä se, että USA:ssa potilaat saavat uusimpiakin, kalleimpia lääkkeitä ja hoitoja, minkä valtiot estävät sääntelyllään suuressa osassa Eurooppaa<ref name=myth/>. Muutenkin lääkkeet maksavat USA:ssa 30 - 50 % enemmän kuin Euroopassa<ref name=nytbill>[http://www.nytimes.com/2007/07/29/weekinreview/29berenson.html?_r=5&ex=1187323200&en=2006b742be8795d8&ei=5070 Sending Back the Doctor’s Bill], New York Times 29.7.2007</ref>
== Terveydenhuollon organisaatioiden kehittämisnäkymiä ==
|
