Ero sivun ”Esko Häkli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q11155488 siirrettyä kielilinkkiä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
viitteitä muutamiin kohtiin
Rivi 1:
[[Kuva:National Library of Finland.jpg|thumb|300px|Kansalliskirjasto]]
Professori '''Esko Antero Häkli''' (s. [[30. marraskuuta]] [[1936]]<ref [[Kaukola]]) toimi [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Helsingin yliopiston kirjaston]] ylikirjastonhoitajana 1976–2001. name="kk">{{Kirjaviite
| Nimeke = Kuka kukin on| Julkaisija = Otava| Vuosi =1982| Tekijä = Huovinen, Pentti ym.| Sivu = 263| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = 13.laitos| Isbn =951-1-06659-5}}</ref> [[Kaukola]]) toimi [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Helsingin yliopiston kirjaston]] ylikirjastonhoitajana 1976–2001.
 
Häkli oli kansainvälisimpiä suomalaisia kirjastoalan vaikuttajia, joka työskenteli useiden kansainvälisten järjestöjen luottamustehtävissä. Erityisesti hän piti yhteyttä Pohjoismaiden, Saksan, Venäjän ja Viron kirjastoihin. Tutkijana hän on paneutunut erityisesti kirjahistoriaan ja julkaissut lukuisia kirjahistoriallisia artikkeleita lähinnä ruotsalaisissa ja saksalaisissa tieteellisissä julkaisuissa. Häkli on julkaisuissaan liikkunut myös kirjasto- ja oppihistorian alueella.
 
==Elämä ja ura==
 
Häkli on ollut vuodesta 1976 naimisissa filosofian maisteri Gunilla Häklin (o.s. Berglund) kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta (1957–1976) Eeva-Liisa Viljasen kanssa Esko Häklillä on kaksi lasta.<ref name="kk" />
 
Häkli tuli ylioppilaaksi [[Tampereen lyseo]]sta 1955. Hän kirjoittautui [[Helsingin yliopisto]]n teologiseen tiedekuntaan mutta alkoi pian opiskella myös historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa ja valmistui pääaineenaan Suomen historia filosofian kandidaatiksi 1960 ja filosofian lisensiaatiksi 1972.
Rivi 14 ⟶ 15:
Helsingin yliopiston kirjastossa Häkli ajoi johtajakautenaan läpi useita muutoksia ja kehityshankkeita. Rotundan tilat muutettiin avohyllykokoelmaksi ja tutkijoiden työtiloiksi. Maan alle valmistui suuri ilmastoitu varasto. Kirjaston viereinen Fabiania saatiin erikoiskokoelmien käyttötilaksi. Mikkeliin perustettiin kirjaston mikrokuvaus- ja konservointikeskus. Kirjaston perusluettelot, kansallisbibliografia ja ääniteluettelo muunnettiin verkkokäyttöisiksi. Kirjaston näyttelytoiminta laajeni ja vakiintui. Häkli perustama ja toimittama oppihistoriallinen aikakauslehti Opusculum ilmestyi kirjaston julkaisemana 1981–1995.
 
Häklin aikana pantiin kirjastossa alulle monia tutkimushankkeita, kuten [[Nordenskiöldin karttakokoelmankarttakokoelma]]n luettelointi, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen bibliografia (Bibliographia Studiorum Uralicorum), Vanha kansallisbibliografia 1488-1800 ja [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] Koottujen teosten toimittaminen. Näistä viimeksi mainittu on vielä kesken, ja Häkli jatkaa toimituskunnan johdossa.
 
Häklin aikana Helsingin yliopiston kirjaston asema Suomen tieteellisten kirjastojen verkoston keskuksena vahvistui oleellisesti. Kansalliskirjasto vastaa kirjastojen atk-järjestelmän ja elektronisen kirjaston (FinELib) ylläpidosta ja kehittämisestä ja toimii kansallisena kokoelmien digitointikeskuksena. Kirjallisuuden arkistokokoelman kerääminen ja kansallisbibliografian toimittaminen on laajennettu käsittämään myös äänitteet.
Rivi 22 ⟶ 23:
Opetusministeriö on käyttänyt Häkliä kirjastoautomaation suunnittelutyöryhmien lisäksi lukuisten komiteoitten ja yhteiselinten jäsenenä ja puheenjohtajana. Näistä mainittakoon tieteellisten informoinnin neuvosto (pj. 1972–1978, vpj. 1985–1991), tietohuollon neuvottelukunta (jäsen 1991–1997), Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen neuvottelukunta (pj. 1984–1989) ja Suomen Saksan-instituutin hallitus (vpj. 1995–1997, pj. 1998–2008).
 
Häkli on ollut myös laaja-alainen yhteiskunnallisen keskustelun ja kulttuurin edistäjä. Hän toimi Suomalaisen Suomen (nykyään [[Kanava]]) toimitussihteerinä, vt. päätoimittajana ja toimituskunnan jäsenenä 1967–1982.<ref name="kk" /> Hän oli Books from Finland –lehden toimituskunnan puheenjohtaja 1976–2001. Suomalaisen kirjallisuuden seuran valtuuskunnan jäsen hän oli 1971–1982 ja hallituksen jäsen 1984–1999. Sibelius-Seuran hallituksen jäsenenä Häkli toimi 1992–2009 ja seuran puheenjohtajana 2002–2009. Ainola-säätiön hallituksessa hän on ollut jäsenenä vuodesta 2005.
 
Pohjoismaisen tietohuollon yhteistyöelimen Nordinfon jäsenenä Häkli oli kaikkiaan 17 vuotta ja puheenjohtajana kaksi kolmivuotiskautta (1977–1979 ja 1989–1991). Eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistyksen LIBERin (Ligue des bibliothèques de recherche européennes) varapresidenttinä Häkli toimi 1990–1994 ja presidenttinä 1995–1998. Hän oli myös Euroopan kansalliskirjastojen johtajien konferenssin (CENL) jäsen.
Rivi 62 ⟶ 63:
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* Esko Häklin bibliografia 1959–1996 juhlakirjassa Mundus librorum, Helsingin yliopiston kirjasto 1996.
* Esko Häklin vuosikymmenet. Videotallenne, Helsingin yliopiston kirjasto 2006.