Ero sivun ”Viikko” versioiden välillä

63 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
lisäsin johdantoon viittauksen sihen, että maanantai on ensimmäinen viikonpäivä myös ISO-8601-standardin mukaan
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 81.197.118.176) ja palautettiin versio 12786045 käyttäjältä Addbot)
(lisäsin johdantoon viittauksen sihen, että maanantai on ensimmäinen viikonpäivä myös ISO-8601-standardin mukaan)
{{viikko}}
'''Viikko''' on seitsemän [[Vuorokausi|vuorokauden]] mittainen ajanjakso, joka summittain vastaa yhtä neljännestä kuunkierrosta.
 
[[Roomalainen kalenteri|Roomalaisen]] ja [[Juutalainen kalenteri|juutalaisen kalenterin]] mukaan viikko alkaa [[sunnuntai]]sta ja päättyy [[lauantai]]hin.<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 36| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref> Nykyisen 1970-luvun alussa annetun eurooppalaisen SFS-EN 28601-[[standardi]]n mukaan, sekä kansainvälisen [[:en:ISO-8601|ISO-8601]]-standardin mukaan, viikko kuitenkin alkaa [[maanantai]]sta ja päättyy [[sunnuntai]]hin. Useimmissa Euroopan maissa sovelletaan nykyisin tätä standardia. Suomessa sitä on käytetty vuodesta 1973. Virossa viikon on jo vanhastaan ajateltu alkavan maanantaista, sillä viron kielessä maanantai on esmaspäev (ensimmäinenpäivä), tiistai teisipäev (toinenpäivä) ja torstai neljapäev (neljäspäivä). Sen sijaan esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] viikon ensimmäisenä päivänä pidetään edelleen sunnuntaita ja viimeisenä lauantaita.<ref>Oja, s. 48</ref><ref>http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja1.10-19.pdf</ref>
 
Miksi viikonpäiväksi annettu, mennyt tai tuleva päivämäärä sattuu, voidaan [[Gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisen kalenterin]] voimassa ollessa määrittää [[Ikuinen kalenteri|ikuisen kalenterin]] avulla. Koska vuoden päivien luku on seitsemällä jaollinen 364 plus yksi, siirtyy jokainen vuoden päivä normaalisti yhden viikonpäivän eteenpäin vuodessa, tai jos välissä on [[karkauspäivä]], kaksi päivää eteenpäin.
 
[[Länsimaat|Länsimaissa]] viikko on vanhastaan ollut käytössä ennen kaikkea [[Uskonto|uskonnollisista]] syistä. Nykyajan [[Sekularisaatio|maallistuneessa]] yhteiskunnassakin sillä on silti tärkeä merkitys ennen kaikkea [[työaika]]järjestelyihin liittyvistä syistä. Viikon välein toistuvat useimpien työntekijöiden säännölliset vapaapäivät, jotka tavallisimmin ovat [[viikonloppu]]na.
 
== Viikkojen numerointi ==
== Historiaa ==
 
[[Kuva:Weekday heptagram.svg|thumb|right|Viikonpäivien ja taivaankappaleiden vastaavuus. Taivaankappaleiden symbolit ympyrän kehällä siinä järjestyksessä, missä niiden entisaikaan oletettiin sijaitsevan Maata ympäröivillä pallokuorilla sisimmästä uloimpaan; alaoikealta vastapäivään: Kuu (maanantai), Merkurius (keskiviikko), Venus (perjantai), Aurinko (sunnuntai), Mars (tiistai), Jupiter (torstai) ja Saturnus (lauantai). Seitsensakarainen tähtikuvio osoittaa viikonpäivien järjestyksen.]]
 
Uusimmat [[Arkeologia|arkeologiset]] tutkimukset ovat osoittaneet, että jo [[Kivikausi|kivikaudella]] ihmiset kaiversivat luusta tehtyihin seremoniallisiin tikareihin kuunkierron jaettuna [[14 (luku)|14]] päivän jaksoihin. Kuunkierto on kuitenkin lähempänä [[29 (luku)|29]] päivää (joka on [[alkuluku]], ja siten jaoton).
* lauantai – [[Saturnus]]
 
Planeettoihin viittaavat nimet ovat enimmäkseen yhä käytössä [[Romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]], osittain [[Englannin kieli|englannissakin]] (Saturday, Sunday, Monday). [[Germaaniset kielet|Germaanisissa]] kielissä päivien nimissä korvattiin roomalaisten jumalien nimet germaanisten jumalien nimillä. [[Ruotsin kieli|Ruotsista]] nämä germaaniset nimet ovat lainautuneet [[Suomen kieli|suomeenkin]].<ref>Oja, s. 48-50.</ref> [[Venäjän kieli|Venäjän]] ja [[Viron kieli|viron]] kielissä suuri osa päivien nimistä perustuu päivien järjestysnumeroihin.<ref name="Lempiäinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Sivu=12 | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-651-8}}</ref>
 
Viikko oli varhain käytössä myös [[Juutalaiset|juutalaisilla]], jotka uskoivat sen periytyvän maailman [[Luomistaru|luomisesta]] saakka. Viikon välein toistuu heidän joka [[lauantai]] viettämänsä pyhäpäivä, [[sapatti]]. [[Raamattu|Raamatun]] [[Raamatun luomiskertomus|luomiskertomuksen]] mukaan se sai alkunsa, kun [[Jumala]] loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 1:1-31}}, {{raamatunpaikka|1. Moos. 2:1-3}}</ref> [[Kristinusko|Kristityt]] sitä vastoin ovat varhaisista ajoista viettäneet [[pyhäpäivä]]nä [[sunnuntai]]ta. [[Muslimit|Muslimeillakin]] yksi viikonpäivä, [[perjantai]], on uskonnollisesti muita merkittävämpi, mutta ei varsinainen lepopäivä.<ref>Oja, s. 58.</ref>
== Aiheesta muualla ==
 
* Jussi Katajala: [http://www.katajala.net/viikinkiaika/ajanlasku/suomalainen_kalenteri.html Suomalainen kalenteri]. Katajala.net 4.10.2007.
* [http://www.webcal.fi/fi_fi/kalenterit.php#ajanhallinta Viikkonumerot sähköiseen kalenteriin]
{{Link FA|el}}
95

muokkausta