Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä

'''Ahdistuneisuushäiriöiksi''' kutsutaan [[psykiatria|psykiatrisia]] häiriöitä, joissa keskeisiä oireita ovat [[ahdistuneisuus]], jännittyneisyys ja [[pelko]]. Ahdistuneisuushäiriöissä ihmisen [[todellisuudentaju]] useimmiten säilyy, toisin kuin [[psykoosi|psykooseissa]], jotka ovat vakavampia mielenterveyden ongelmia.

 

 

Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v. 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreik. "νεῦρον" (hermo) ja ''-osis'' (poikkeavuuus)). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>. Tänä päivänä psykiatriassa neuroosi-käsitteen käyttö on huomattavasti vähentynyt.<ref>[http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/250203_d.htm Yle, Akuutti]</ref>