Kompastuskivet

Kompastuskivet ovat berliiniläisen taiteilijan Gunter Demnigin aloitteellisuudesta syntynyt projekti, jolla muistellaan henkilöitä, jotka kansallissosialismin valtakaudella murhattiin, kuljetettiin tuhoamisleirille, ajettiin itsemurhaan tai jotka muulla tavoin joutuivat tuolloin ennenaikaiseen kuolemaansa. Kompastuskivet ovat kuution muotoisia betonikiviä, joiden sivun pituus on kymmenen senttimetriä ja joiden yläpinnassa on messinkiselle levylle painettuna muistettavaa henkilöä yksilöllisesti kuvaava teksti. Tekstissä on tyypillisesti henkilön nimi, syntymäaika ja lyhyesti tietoja hänen kuolemaansa johtaneista tapahtumista ja niiden ajoista. Kompastuskivet pyritään sijoittamaan kadulle sen talon eteen, jossa uhrin tiedetään viimeksi asuneen vapaasti valitsemassaan asuinpaikassa ja kiven teksti alkaa sanoilla: ”Täällä asui…”. Kivet asennetaan upottaen katukiveykseen, siten että messinkinen pinta on kadunpinnan tasossa.

Kompastuskivet-projektin synnystä

Vuonna 1990 taiteilija Gunter Demnig käsitteli taiteellisesti viisikymmentä vuotta aiemmin tapahtunutta noin 1000 romanin poiskuljetusta Kölnistä vetämällä eräänlaisella pyöritettävällä painokoneella jälkiä kaupungin lävitse kuvaten jäljillä uhrien kuljetusreittejä. Ensimmäisen kirjoitetulla messinkilevyllä varustetun kiven Demnig asensi 16. joulukuuta 1992 katukiveykseen Kölnin raatihuoneen eteen, siten muistaen tasan 50 vuotta aiemmin tapahtunutta Heinrich Himmlerin ns. Auschwitz-käskyä (saks. Auschwitz-Erlass), joka johti järjestelmällisiin romanien poiskuljetuksiin. Kiveen oli kirjoitettu tuon käskyn ensimmäiset rivit. Demnig otti osaa tällä taiteellisella teollaan myös tuolloin ajankohtaiseen keskusteluun Jugoslaviasta paenneiden romanien turvapaikkaoikeudesta. Laajentaakseen uhrien muistamista huomioiden kaikki vainotut ryhmät, Demnig kehitti seuraavina vuosina Kompastuskivet-projektin. Aluksi projekti oli teoreettinen konsepti julkaisua Größenwahn – Kunstprojekte für Europa (”Suuruudenhulluus – taideprojekteja Euroopalle”) varten. Julkaisussa Demnig esitti välttämättömänä saada koko Eurooppaan kuusi miljoonaa kompastuskiveä. Eräs pappi halusi asentaa ainakin joitain kiviä tukeakseen hanketta ja siten vuonna 1994 kölniläisen luterilaisen Pyhän Antoniuksen kirkon eteen asennettiin 250 kompastuskiveä. Demnig asensi koemielessä 4.1.1995 lisää kiviä Kölnin ilman mitään viranomaislupia. Toukokuussa 1996 Demnig osallistui Berliinin Kreuzbergissä NGBK-yhteisön (saks. Neue Gesellschaft für Bildende Kunst, suom. kuvataiteen uusi yhteisö) Auschwitzia tutkivaan taidenäyttelyyn ja asensi sikäläiselle Oranienstraße-kadulle ilman viranomaislupia 51 kiveä. Viranomaisluvin asensi hän ensi kerran 19.7.1997 kaksi kiveä Itävallassa kunnassa Sankt Georgen bei Salzburg. Saksassa hän saattoi asentaa vasta vuonna 2000 viranomaisluvilla lisää kompastuskiviä Kölniin. Seuraavina vuosina projekti on edistynyt enenevästi muiden vapaaehtoistoimijoiden voimin ja jo nyt kompastuskivet ovat maailman suurin hajautettu muistomerkki.

Tarkoitusperästä

Demnigin tarkoituksena on muun muassa antaa kansallissosialismin uhreille, jotka keskitysleirillä alennettiin pelkiksi numeroiksi, takaisin heidän oma yksilöllinen nimensä. Pään alas painaminen, joka on tarpeen kadulle asennetun kompastuskiven tekstin lukemiseksi, on myös symbolinen kumarrus uhrien edessä. Tämän lisäksi kompastuskivet merkitsevät rikospaikkoja usein tiheästi asutuilla alueilla kyseenalaistaen joidenkin aikalaistodistajien väitteet suojelusta tai täydellisestä tietämättömyydestä uhrien poiskuljetuksista. Demnig on kritisoinut keskitettyjä muistomerkkejä, jotka hänen mukaansa eivät ole tarpeeksi näkyviä julkisuudessa. Muistomerkille viedään kunnioituksesta kerran vuodessa seppele, ”mutta muut voivat yksinkertaisesti kiertää muistomerkit”. Tavoitteena on tuoda uhrien nimet takaisin heidän elinpaikoilleen.

Kompastuskivien levinneisyydestä

Marraskuuhun 2012 mennessä on Gunter Demnigin projektin vaikutuksesta asennettu yli 35 000 kiveä noin750 kaupungissa ja kunnassa Saksassa (yli 650 paikassa), Hollannissa, Belgiassa, Italiassa, Norjassa, Itävallassa, Puolassa, Slovakiassa, Tsekissä, Ukrainassa ja Unkarissa. Toukokuun 13. päivänä 2013 asennettiin ensimmäiset neljäkompastuskiveä kroatialaiseen kaupunkiin Rijekaan. Kompastuskiviä on suunnitteilla myös Tanskaan ja Ranskaan.

Aiheesta muualla

• Gunter Demnigin Kompastuskivet-projektin Internet-sivusto