Ero sivun ”Leineperi” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Fix.
(Fix.)
|työpaikat-päiväys =
|työpaikat-lähde =
|tiheys = 11 348 as/km2
|osa-alueet =
|postinumero = 29320
Leineperin ruukki on [[Museovirasto]]n luokittelema [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö]].
 
== Sijainti ja rakenne ==
 
Leineperi sijaitsee [[Länsi-Suomen lääni]]ssä, Satakunnan maakunnassa, entisen [[Kullaa]]n kunnan alueella, noin 20 kilometriä itään [[Pori]]n kaupungista ja Suomen länsirannikosta. Kylä sijaitsee peltoaukeiden keskellä, ja sen läpi virtaa [[Kullaanjoki]], tai kylän kohdalla Leineperinjoki. Kullaan kunta, jossa Leineperi sijaitsi, liitettiin osaksi [[Ulvila]]n kaupunkia vuonna [[2005]].
Kylä muodostuu pääasiassa entisistä teollisista tuotantorakennuksista, jotka muodostavat tiiviin ruukkialueen ytimen. Kylämaisemaa hallitsevat kylän läpi virtaava koski ja pato. Tärkeimmät jäljellä olevat teollisuusrakennukset ovat masuuni ja kankipaja. Niiden lisäksi Leineperin merkittäviin rakennuksiin kuuluvat mm. ruukinkartano ja varastorakennukset. Kylästä löytyy lisäksi esimerkiksi kesäteatteri ja koulu.
 
== Historia ==
 
Leineperin kylä on muodostunut kylässä sijaitsevan ''Leineperin kartanon'' ja ruukin ympärille. Leineperi mainitaan ensimmäisen kerran [[1630-luku|1630-luvulla]] Sunniemen säterin sahurin torppana. [[Anolan kartano]]on kuuluneella tilalla sijaitsi tuolloin vesisaha ja -mylly. Sittemmin Leineperistä tuli manttaaliin pantu rälssitila. Vuosina [[1642]]-[[1811]] Leineperi toimi Anolan lampuotitilana. Vuonna [[1769]] Anola siirtyi majuri [[Bernt Johan Hastfer]]in omistukseen, joka perusti Leineperiin "Fredriksforsin" Leineperin ruukin vuonna 1771. Muutamaa vuotta myöhemmin viereen perustettiin toinen, ''Fredriksbergiksi'' (myös ''Solla'') nimetty, rautaruukki.
 
=== Teollisen toiminnan aikakausi ===
 
Fredriksforsin eli Leineperin rautaruukin perusti majuri Berndt Johan Hastfer vuonna 1771.<ref name="satakunta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Satakunnan rakennusperinne| Vuosi = 1990 | Luku = | Sivu = 110| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Satakunnan seutukaavaliitto | Tunniste = Sarja A: 177| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Ruukki perustettiin alun perin [[Ruotsi]]sta tuotavan takkiraudan jalostamista varten. Ruukilla oli oikeus valmistaa mm. pultti- ja vannerautaa, lapioita, kankia ja viikatteita. Vuonna [[1787]] Leineperin silloinen omistaja Jonas Beckman valmistutti ruukille [[Masuuni|masuunin]]. Vuonna [[1818]] rautaruukki siirtyi [[Suomen valtio]]n omistukseen. Ruukille valmistui suomalaisten vuorimalmien kokeilua varten uusi masuuni vuonna [[1826]]. Valtio ei ollut tyytyväinen Leineperissä valmistetun takkiraudan menekkiin, jonka vuoksi se myi ruukin vuonna [[1830]] Anders Henrik Falckille, [[Kauttuan ruukki|Kauttuan ruukin]] silloiselle omistajalle.
Useiden muiden omistajien jälkeen [[Antti Ahlström]] osti Leineperin vuonna [[1877]]. Tuossa vaiheessa ruukin maaomaisuus käsitti kaikkiaan yli 12 000 hehtaaria maata ja lisäksi jonkin verran metsää. Ahlströmin omistajuuden aikana tehtiin jonkin verran uudistuksia rautateollisuudessa. Kylään perustettiin lisäksi oma saha. Teollinen toiminta Leineperissä päättyi kohtalaisen nopeasti [[1880-luku|1880-luvun]] loppupuolen ja [[1890-luku|1890-luvun]] alkupuolen aikana sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei Porin ja [[Tampere]]en välille linjattua rautatietä tultu rakentamaan Leineperin kautta. Masuunin toiminta hiljeni helmikuussa [[1891]] ja sahan vuonna [[1892]]. Lopullisesti teollinen toiminta Leineperissä päättyi vuonna [[1902]].
 
=== Toiminta 1900-luvulta nykypäivään ===
 
Vaikka varsinainen teollinen toiminta loppui Leineperissä heti [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolella, taonta- ja sahaustoimintaa jatkettiin pienimuotoisesti tämän jälkeenkin. [[1910-luku|1910-luvun]] ja [[1940-luku|1940-luvun]] välisenä aikana Leineperissä toimivat lyhyen aikaa niin Puutarha- ja emäntäkoulu kuin juustomeijerikin. [[1920-luku|1920-luvulla]] Leineperiin valmistui vielä sepänpaja, jonka toiminta päättyi kuitenkin [[1960-luku|1960-luvun]] alussa. Myös sahaustoiminta loppui ja vesitornina toiminut masuuni poistettiin käytöstä 1960-luvun aikana lopullisesti.
Leineperistä on kehittynyt 1900-luvun aikana [[2000-luku|2000-luvulle]] tultaessa suosittu matkailukohde Ulvilassa ja Satakunnassa. Leineperin ruukkikylä kuuluu Suomen parhaiten säilyneiden ja rakennuskannaltaan täydellisimpien ruukkikylien joukkoon, ja siellä vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita Suomesta ja ulkomailta.
 
=== Nimen alkuperä ===
 
Leineberg mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1630-luvulla Sunniemen säterin ratsutorppana. Kun tälle Nakkilan Anolan kartanoon kuuluneelle rälssitilalle perustettiin rautaruukki vuonna 1771, se nimettiin Fredriksforsiksi, mutta suomenkielisissä yhteyksissä sekä ruukista että kylästä on käytetty nimeä Leineperi.
Alun perin "Leineperi"- sanan arvellaan tulleen saksankielisestä sanasta "Kleinburg", pieni linna, sillä kylässä on keskiajalla ollut pieni puinen vartiolinnoitus.
 
=== Omistajat vuodesta 1812 lähtien ===
 
* 1812–1817 sotatuomari Peder Gottliev Beckman ja ruukinpatruuna Gustav Beckman (Jonas Beckmanin pojat)
* 1909– [[A. Ahlström]] OY
 
== LähteetViitteet ==
 
<references />
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualle ==
Rekisteröitymätön käyttäjä