Ero sivun ”Adam Bremeniläinen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
viitteet
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Artikkelin laajennus
Rivi 1:
'''Adam Bremeniläinen''' (s. ilmeisesti ennen [[1045]], k. [[1081]]/[[1085]]) oli bremeniläinen pappi ja historiankirjoittaja.
 
Adam lienee ollut kotoisin Etelä-Saksasta, [[Bamberg]]in seudulta. Vuodesta [[1066]] hän kuului [[Bremen]]in [[tuomiokapituli]]in. [[Vuodesta 1069]] alkaen hän johti tuomiokirkon koulua. Adam lienee kuollut [[vuonna 1081]], viimeistään kuitenkin [[1085]]. [[Vuoden 1075]] tienoilla Adam laati neljästä kirjasta koostuvan [[Hampuri]]n piispojen historian, ''Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum''. Teos on keskeisen tärkeä lähde paitsi Pohjois-Saksan, myös [[Skandinavia]]n [[keskiaika|keskiajan]] historian tutkimuksen kannalta. Alun perin [[latina]]nkielinen laaja teos on käännetty myös useille nykykielille.<ref name="upp">{{Kirjaviite | Nimeke = Saksalaispappi Pohjolassa| Julkaisija = Tieteen Kuvalehti Historia| Vuosi = 14/2010 | Tekijä = Borgström, Natasha}}</ref>
 
==Piispojen kilpailu==
TeoksenHampurin ja [[Köln]]in arkkipiispat kilpailivat tuolloin siitä, kumpi saisi käännyttää pakanallisen Pohjolan kristinuskoon. Adam oli tässä kilpailussa Hampuri-Bremenin arkkipiispa Adalbertin asiamies. Tarkoitus oli kartoittaa käännytettävä alue. Hampurin piispojen historia -teoksen neljäs osa, ''Descriptio insularum Aquilonis'', valmistui arviolta vuonna [[1075]] ja käsittelee Skandinavian maantiedettä, ihmisiä ja tapoja sekä Skandinavian kristittyjä lähetyssaarnaajia. Adam kannatti kirkkonsa lähetystyötä pohjoisilla seuduilla. Lähetyssaarnaajat olivat vasta hiljattain tutkineet Skandinaviaa, ja vaikka teos oli ehkä tarkoitettu tulevien lähetyssaarnaajien inspiraatioksi ja ohjekirjaksi, sen tarkat kuvaukset tekevät siitä yhden tärkeimmistä viikinkiajan Skandinaviasta kertovista lähteistä. Se on myös ensimmäinen tunnettu lähde, joka mainitsee Pohjois-Amerikassa sijainneen [[Vinland]]in.<ref name="upp" />
 
==Matka Tanskassa==
Adam Bremeniläinen löysi ensin Saksan pohjoispuolelta ''Judlandin'', joka nykyään tunnetaan [[Jyllanti]]na. Hän piti sitä hedelmättömänä erämaana, jota ihmiset välttävät myös merirosvojen uhkan takia. Jyllannin läheltä hän havaitsi ''Funen'' ([[Fyn]]) ja ''Selandin'' ([[Själlanti]]) saaret. "Selandissa on runsaasti kultaa, joka on hankittu ryöstelemällä. Nämä merirosvot, jotka kutsuvat itseään ''wichingeiksi'', maksavat daanien kuninkaalle veroja luvasta ryöstää meren rannalla asuvia barbaareja." Adam oli pöyristynyt viikinkien raakojen tapojen vuoksi, esimerkiksi kuolemanrangaistuksen käyttämisestä. Daanien kuninkaasta [[Sven Estridinpoika|Sven Estridinpojasta]] Adam sai hyvän kuvan ja paljon tietoa Pohjolasta. Kuningas myös kertoi päättymättömästä valtamerestä, joka takana on Vinland.<ref name="upp" />
 
==Tietoja Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Virosta==
Ruotslaisia Adam piti barbaareina muun muassa moniavioisuuden takia. Adamin tiedot Ruotsista ovat peräisin kuulopuheista ja muuttuvat sitä huimemmiksi, mitä kauemmaksi pohjoiseen mennään. Pakanallisten rituaalien pitopaikkana hän mainitsee Ubsolan ([[Uppsala]]). "He uhraavat kaikista lajeista yhdeksän urosta, joiden verellä lepytellään jumalia. Uhrien ruumiit ripustetaan temppelin vieressäolevaan pyhään lehtoon." Norjasta hän mainitsee armottoman kylmyyden, lampaiden kasvatuksen, karaistuneet ihmiset ja parrakkaat naiset. Tässäkin hän kiinittää suurta huomiota pakanallisuuteen. Idässä sijaitsi Adamin kertoman mukaan ''Terra feminarium'', joka lienee tarkoittanut ''Kvenlandia'' eli Suomea. Sen eteläpuolella Adam kertoo olevan suuri ''Aestland''-niminen saari (Eesti). Sen asukkaiden hän kertoi palvovan lohikäärmeitä ja siivekkäitä eläimiä. Sen lähellä tiettömillä alueilla oleva ''Ruzzia'' koostui Adamin tietojen mukaan monenlaisista kummallisista kansoista, kuten [[Amatsonit (mytologia)|amatsoneista]] ja [[Kyklooppi (mytologia)|kykloopeista]].<ref name="upp" />
 
==Kritiikki==
On epävarmaa, kävikö Adam itse kuvaamissaan paikoissa, ja kriitikot epäilevät hänen kääntyneen takaisin jo [[Slesvig]]istä. Matkan tarkoitus eli Hampurin-Bremenin arkkipiispan alueen laajentaminen ei toteutunut, sillä paavi perusti vuonna [[1105]] uuden arkkipiispanistuimen [[Lund]]iin, joka silloin kuului Tanskalle.<ref name="upp" />
 
==Lähteet==
Rivi 15 ⟶ 25:
 
[[Luokka:Saksalaiset historioitsijat]]
[[Luokka:Tanskan historia]]
[[Luokka:Ruotsin historia]]
[[Luokka:1040-luvulla syntyneet]]
[[Luokka:1080-luvulla kuolleet]]