Wikipedia

Ero sivun ”Mikael Hakim” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 3 Wikidatan sivulle d:q3796146 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Tizian 079.jpg|thumb|280px|[[Tizian]] maalasi Venetsiassa Mikaelista muotokuvan, jota hän kuvailee sanoin: "Huolettomasti pitelin toisesta kädestä riisumaani venetsialaista hansikasta kapeiden pitsien koristaessa tumman pukuni kaulusta ja hihansuita. Myös kultaketjun hän maalasi kaulaani".<br>''Tizian: Uomo dal guanto (Mies hansikas kädessä)'']]
 
'''Mikael Hakim: kymmenen kirjaa Mikael Carvajalin eli Mikael El-Hakimin elämästä vuosina 1527 - 381527–38 hänen tunnustettuaan ainoan Jumalan ja antauduttuaan Korkean Portin palvelukseen''' on [[Mika Waltari]]n historiallinen [[romaani]] vuodelta [[1949]]. Se on [[Mikael Karvajalka | Mikael Karvajalan]] jatko-osa, jossa [[Turku|turkulaissyntyinen]] Mikael Karvajalka seikkailee [[Osmanien valtakunta | Osmanien valtakunnassa]] kasvattiveljensä [[Antti Tykinvalaja]]n kanssa vuosina [[1527]] - –[[1538]].
 
{{juonipaljastus}}
Mikael Karvajalka, [[opportunismi]]in taipuvainen älykkö ja selviytyjä, sekä hänen kasvinveljensä, hieman yksinkertainen voimamies Antti Tykinvalaja lähtevät [[Venetsia]]sta [[pyhiinvaellus]]matkalle [[Palestiina]]an. Matka saa dramaattisen käänteen, jonka seurauksena Mikael ja Antti kääntyvät [[kristinusko]]sta [[islaminusko]]on. Mikael, Antti ja laivalta seurueeseen liittynyt Giulia joutuvat [[orjuus | orjiksi]]. Heidän matkansa kulkee [[Pohjois-Afrikka | Pohjois-Afrikan]] kaupunkien kautta osmanien pääkaupunkiin [[Istanbul]]iin. Mikaelista tulee puolivahingossa laillistettu lääkäri, ''hakim''.
Rivi 7 ⟶ 8:
Waltari kuvaa kristinuskon ja islaminuskon välistä taistelua, niin ulkoisesti historiallisina tapahtumina, kuin Mikaelin sisäisenä uskonnollisena pohdiskeluna. Vertaillessaan kahta uskontoa, hän painottaa niiden yhteistä historiaa. Lukuisista juonitteluista keskeisin on [[Ibrahim pašša|suurvisiiri Ibrahim]]in ja sulttaani [[Suleiman]]in orjattaren [[Roxelana]]n (Khurrem-sultana) välinen valtataistelu. Suurvisiirin suosioon päässyt Mikael kohoaa huomattavaan asemaan sulttaanin hovissa, ja joutuu valtataistelun hengenvaaralliseen ytimeen.
 
Romaanissa kuvitteelliset tapahtumat nivoutuvat historiallisiin tapahtumiin. Sotakuvauksia on paljon, sodat vievät päähenkilöitä [[Wien]]istä [[Bagdad]]iin. Kristittyjä vastaan taistellessaan suomalaiset renegaatit Mikael ja Antti joutuvat sisimmässään tilanteeseen, jossa ei ole yksiselitteistä me-vastaan-he -asetelmaa. Merisotien yhteydessä Waltari esittelee historialliset henkilöt [[Khaireddin Barbarossa]]n (n. 1475 - 15461475–1546) ja [[Andrea Doria (amiraali)|Andrea Doria]]n (1466 - 15601466–1560). Kirja on hyvin väkivaltainen, kauloja katkotaan ja miekat heiluvat. Mukana on myös paljon huumoria, ja usein erityisesti varsin [[musta huumori | mustaa huumoria]].
 
Giuliasta paljastuu uusia puolia pitkin tarinaa. Hän lumoaa Mikaelin ja heidän välilleen kehittyy monimutkainen viha-rakkaussuhde. Mikael joutuu tekemisiin myös salaperäisen geomailerien veljeskunnan kanssa. Antti Tykinvalaja poistuu väliin omille teilleen, kuten Mikael Karvajalassakin. Ongelmat alkoholin suhteen määräävät paljolti hänen kohtaloitaan. Antin kautta Waltari kuvailee niin ikään mielen järkkymistä. Mikaelin mainio Rael-koira seuraa isäntäänsä uskollisesti. Lopulta Rael pääsee varsin hyvään asemaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Hakim”