Ero sivun ”Horn (suku)” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
kh
p (Botti poisti 3 Wikidatan sivulle d:q2493104 siirrettyä kielilinkkiä)
p (kh)
'''Horn-suvut''' olivat Suomen keskiajalta lähtien Suomen vaikutusvaltaisimpia [[aateli]]ssukuja.
Suomalainen Horn-suku jakaantuu kolmeen haaraan, joiden täydelliset Ruotsin [[ritarihuone]]eseen rekisteröidyt nimet ovat seuraavaatseuraavat:
 
* [[Horn af Åminne]], ns. [[Joensuun kartano|Joensuun]] sukuhaara. Elää kreivillisenä sukuna nro 92.
== Suomalaisten Horn-sukujen kantaisä ==
 
Suomalaisen Horn suvun kantaisänä pidetään 1381 - 1415 mainittua [[asemies]] Olof Matssonia, Varsinais-Suomesta. Hän oli yksi niistä [[rälssi]]miehistä, jotka 1386 sinetöivät erään laamanninvaalikirjeen. Hän kantoi sinettinsä vaakunakilvessä suvussa käytettyä sarvi-tunnusta jo 1381. Olof Matsson omisti maata [[Paimio]]n Sattialassa mutta asui Halikossa. Hänen asuinkartanonsa saattoi tuolloin olla Joensuu (Åminne).
 
Olof Matssonin vaimo on oletettavasti Katarina Gudmursdotter. Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.
 
* Jöns Olofsson (1420–1436), asemies, joutui riitaan balttilaisen aatelismiehen Hans Dalhusenin kanssa. Tämä aloitti Jönsia vastaan yksityissodan ja poltti hänen kartanonsa Halikossa. Jöns Olofsson oli Söderköpingin herrainpäivillä lokakuussa 1436. Jöns Olofssonin vaimon nimeä ei tiedetä. 1440-luvulla hänet surmasi varsinaissuomalainen rälssimies [[Gödik Fincke]], joka säilytti henkensä sopimalla 1447 suvun kanssa korvauksista ja lahjoittamalla Turun tuomiokirkolle tilan Sauvosta.<ref>K.Blomstedt: Horn-suvun alkuhistoria, erillispainos historiallisesta arkistosta, s.43</ref>
* Mathias Olaus (1438–1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438 - 1448.
* Petrus Olaus (1447–1448), pappi, Nauvon kirkkoherra, ja hän oli mahdollisesti sama Petrus Olaus, joka toimi Turussa 1434 keisarillisena notaarina ja joka piti Uppsalan hiippakunnan pappismiehenä hallussaan Korppoon [[kirkkopitäjä]]ä.
* Jakob Olofsson (1439–1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Jakob Horn otti osaa Turun kokoukseen 1439, missä Suomen aateliset ja "hyvät miehet" käsittelivät "valtakunnalle tähdellisiä asioita" eli hyväksyivät Kaarle Knutson Bonden valtakunnanhoitajaksi.<ref>K.Blomstedt: Horn-suvun alkuhistoria, erillispainos historiallisesta arkistosta, s.35</ref> Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Porvoon kuninkaankartanon vouti Tuve Månsson käytti [[Natt och Dag]]-suvun vaakunaa. Hän toimi Porvoon läänin voutina 1470 ja 1480.
* Henrik Olofsson (1407–1448), asemies. Hän sai 1407 kuningas [[Eerik Pommerilainen|Eerik Pommerilaiselta]] verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn|Klas Lydekesson Djäknin]] tyttären Cecilian. Hornit saivat avioliiton kautta useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon [[Masku]]sta, sekä vaikutusvaltaa.
 
* [[Krister Klasson]] (k. 1520), josta sai alkunsa Hornien [[Joensuun kartano|Joensuun]] sukuhaara, [[Horn af Åminne]].
* Birgitta Klasson, joka meni naimisiin [[Hevonpää]]n herran, asemies Peder Nilssonin ([[Jägerhorn af Spurila]]) kanssa (mainitaan 1500).
* Margareta Klasson, joka meni naimisiin tuomari Jöns Andersson [[Garp]]in (1484 - 1510) kanssa.
 
Klas Henrikssonin toisesta avioliitosta Kristina Jakobsdotterin(?) kanssa syntyi:
14 767

muokkausta