Ero sivun ”Otto Andersson” versioiden välillä

[[File:Otto Andersson.jpg|thumb|right|150px|Otto Andersson 1950-luvulla.]]

 

Otto Andersson syntyi [[Ahvenanmaa]]lla Vårdössä. Hänen vanhempansa olivat talollisia, ja isä Anders Otto Andersson oli [[herastuomari]]. Otto Andersson opiskeli Ahvenanmaan kansankorkeakoulussa [[Jomala]]ssa vuosina 1895–1896 ja suoritti kanttori-urkurin tutkinnon Turussa vuonna 1900. Tämän jälkeen hän muutti [[Helsinki]]in opiskelemaan [[Sibelius-Akatemia|Helsingin musiikkiopistoon]]. Andersson ei ollut suorittanut ylioppilastutkintoa, mutta hän sai erioikeuden perusteella opiskella [[Helsingin yliopisto]]ssa [[musiikkitiede]]ttä ja [[kansanrunoudentutkimus]]ta.

 

Andersson teki useita keruumatkoja [[Svenska litteratursällskapet]]in apurahalla ja tallensi kansansävelmiä ruotsinkielisillä seuduilla Suomessa ja Virossa vuosina 1902–1907. Hän oli perustamassa kotiseutuyhdistys [[Brage]]a mm. [[Martin Wegelius|Martin Wegeliuksen]] kanssa ja toimi sen puheenjohtajana ja kuoronjohtajana 1906–1926. Yhdistys vaalii kansanperinnettä, ja Andersson perusti yhdistyksen [[fonografi]]arkiston ja äänitti lauluja ja soitinsävelmiä. Hänellä oli keskeinen osa suomenruotsalaisessa kulttuuritoiminnassa kuoronjohtajana, sovittajana ja toimihenkilönä. Hän julkaisi runsaasti kirjoituksia suomenruotsalaisesta kansanperinteestä ja Suomen musiikinhistoriasta (erityisesti 1800-luvusta) ja sävelsi motetteja ja romansseja.

 

Andersson valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1915 ja tohtoriksi vuonna 1923 väitöskirjallaan ''Stråkharpan: en studie i nordisk instrumenthistoria''; aineena oli [[jouhikko]].