Ero sivun ”Tiheys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 13385863, jonka teki Muuliapinayksisarvinen (keskustelu) |
Rv. Tuo oli asiallinen muokkaus. |
||
Rivi 34:
Maan päällä vallitsevissa olosuhteissa suurin tiheys on [[osmium]]illa, 22,59 kg/dm<sup>3</sup>. Kiinteistä aineista pienin tiheys on eräillä orgaanisilla materiaaleilla kuten [[korkki|korkilla]] (noin 0,2–0,5 kg/dm<sup>3</sup>) sekä erittäin huokoisilla [[aerogeeli|aerogeeleillä]] (jopa 0,001–0,002 kg/dm<sup>3</sup>).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.llnl.gov/str/October03/NewsOctober03.html | Nimeke = Lab’s aerogel sets world record | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lawrence Livermore National Laboratory | Viitattu = 20.10.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Kaasujen tiheys on huomattavasti pienempi kuin tyypillisten kiinteiden aineiden. Esimerkiksi ilman tiheys on [[NTP]]-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 [[pascal (yksikkö)|hPa]]) 1,293 kg/m<sup>3</sup><ref>Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Ilma, Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4</ref> ja 15 °C:ssa samassa paineessa 1,225 kg/m<sup>
Suuren paineen vallitessa aineiden tiheys voi olla paljon suurempikin. Esimerkiksi [[Aurinko|Auringon]] keskuksessa tiheys on noin 150 000 kg/m<sup>3</sup>. Vielä suurempia tiheyksiä esiintyy maailmankaikkeudessa esimerkiksi [[valkoinen kääpiö|valkoisissa kääpiöissä]] kuten [[Sirius B]]:ssä (suuruusluokkaa 10<sup>9</sup> kg/m<sup>3</sup>) ja [[neutronitähti|neutronitähdissä]] (jopa 10<sup>18</sup> kg/m<sup>3</sup>). Toisaalta [[tähtienvälinen aine|tähtienvälisen aineen]] tiheys on erittäin pieni, eri arvioiden mukaan keskimäärin 10<sup>-25</sup> – 10<sup>-15</sup> kg/m<sup>3</sup>.
| |||