Ero sivun ”Tiheys” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  8 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 13385863, jonka teki Muuliapinayksisarvinen (keskustelu)
(Kumottu muokkaus 13385863, jonka teki Muuliapinayksisarvinen (keskustelu))
Maan päällä vallitsevissa olosuhteissa suurin tiheys on [[osmium]]illa, 22,59&nbsp;kg/dm<sup>3</sup>. Kiinteistä aineista pienin tiheys on eräillä orgaanisilla materiaaleilla kuten [[korkki|korkilla]] (noin 0,2–0,5&nbsp;kg/dm<sup>3</sup>) sekä erittäin huokoisilla [[aerogeeli|aerogeeleillä]] (jopa 0,001–0,002&nbsp;kg/dm<sup>3</sup>).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.llnl.gov/str/October03/NewsOctober03.html | Nimeke = Lab’s aerogel sets world record | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lawrence Livermore National Laboratory | Viitattu = 20.10.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kaasujen tiheys on huomattavasti pienempi kuin tyypillisten kiinteiden aineiden. Esimerkiksi ilman tiheys on [[NTP]]-tilassa (lämpötila 0&nbsp;°C, paine 1013 [[pascal (yksikkö)|hPa]]) 1,293&nbsp;kg/m<sup>3</sup><ref>Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Ilma, Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4</ref> ja 15&nbsp;°C:ssa samassa paineessa 1,225&nbsp;kg/m<sup>373</sup><ref>http://www.fmi.fi/kysymyksia/index_8.html</ref>. [[Vety|vedyn]] tiheys NTP:ssä on vain 0,0899&nbsp;kg/m<sup>3</sup>.
 
Suuren paineen vallitessa aineiden tiheys voi olla paljon suurempikin. Esimerkiksi [[Aurinko|Auringon]] keskuksessa tiheys on noin 150 000&nbsp;kg/m<sup>3</sup>. Vielä suurempia tiheyksiä esiintyy maailmankaikkeudessa esimerkiksi [[valkoinen kääpiö|valkoisissa kääpiöissä]] kuten [[Sirius B]]:ssä (suuruusluokkaa 10<sup>9</sup> kg/m<sup>3</sup>) ja [[neutronitähti|neutronitähdissä]] (jopa 10<sup>18</sup> kg/m<sup>3</sup>). Toisaalta [[tähtienvälinen aine|tähtienvälisen aineen]] tiheys on erittäin pieni, eri arvioiden mukaan keskimäärin 10<sup>-25</sup>&nbsp;&ndash;&nbsp;10<sup>-15</sup>&nbsp;kg/m<sup>3</sup>.
Rekisteröitymätön käyttäjä