Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 21.46 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 31 Wikidatan sivulle d:q157605 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 12. heinäkuuta 2013 kello 12.23 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 142 muokkausta viitteet, pari lisäystä Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Latvian historia}} '''Kalpaveljet''' ({{k-la\|Fratres militiæ Christi Livoniae}}, {{k-de\|Schwertbrüderorden}}) oli [[keskiaika]]inen [[Katolinen kirkko\|katolinen]] [[ritarikunta]], joka perustettiin [[Riika\|Riiassa]] [[1202]] käännyttämään [[baltit\|baltteja]] kristinuskoon.<ref name=hss>{{Kirjaviite \| Nimeke = Historian suursanakirja\| Julkaisija = WSOY\| Vuosi = 1998\| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki\| Sivu = 886\| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Perustajana oli [[paavi]]n käskynhaltija, [[Riika\|Riian]] piispa [[Albert von Buxhövden]]. [[Liiviläiset\|Liiviläisiin]] (baltteihin) kohdistunut [[käännytys]]työ oli aluksi rauhanomaista, mutta lähetyssaarnaajia uhkailtiin ja monet kastetut kääntyivät takaisin [[pakanuus\|pakanuuteen]]. 1196 piispaksi nimettiin [[Loccumin luostari]]n apotti Bertold. Koska paavi oli julistanut ristiretken [[Liivinmaa]]n käännyttämisen tueksi, saapui Bertold Baltiaan 1198 mukanaan joukko värvättyjä aatelisia ja ammattisotureita. Bertoldin kuoltua [[Liivinmaa]]n kolmanneksi piispaksi nimitettiin 1199 Albert von Buxhövden. Kun tuore paavi [[Innocentius III]] kehotti [[Saksi (alue)\|Saksin]], [[Westfalen]]in, [[Mecklenburg]]in ja [[Elbe]]n rantamaiden kristittyjä ristiretkelle Liivinmaalle, värväsi Albert mukaansa 500 ristiretkeläisen joukon. Kun käännytystoiminta pian muuttui väkivaltaiseksi valloitukseksi, kävi pysyvän asevoiman saaminen välttämättömäksi: ristiretkeläiset viipyivät yleensä vain vuoden ja siksi pitkäjänteinen työ oli mahdotonta. 1202 perustetun ritariston esikuva oli [[Palestiina]]ssa perustettu [[Temppeliherrojen ritarikunta]]. Rivi 9: Ritariston ensimmäisenä suurmestarina toimi [[Venno von Rohrbach]]. Jäseninä oli aseistettuja ''kalpaveljiä'', uskontoon keskittyviä ''munkkiveljiä'' sekä varsinaisina sotilaina ''ritariveljiä''. Kalpaveljien tunnuksena oli punainen risti sekä punainen miekka valkoisessa viitassa. [[Kuva:Knight livonia.png\|thumb\|left\|120px\|Kalparitari]] [[Kuva:Rigas pils Broce.jpg\|thumb\|left\|120px\|Ritarikunnan linna Riiassa]] Kalparitaristo toimi vuodesta [[1237]] [[Saksalainen ritarikunta\|Saksalaisen ritarikunnan]] yhteydessä ~~valloitettuaan~~kärsittyään tappion liettualaisille,<ref name=hss /> ja ne hallitsivat yhdessä [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n ja [[Saarenmaa]]n aluetta eli suurin piirtein nykyistä [[Latvia]]a ja Etelä-[[Viro]]a ~~vastaavan~~vastaavaa ~~alueen~~alueetta. [[1500-luku\|1500-luvulla]] viimeinen suurmestari, [[Gotthard Kettler]], neuvotteli [[Puola]]n kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi [[luterilaisuus\|luterilaisuuteen]]. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi [[Puola-Liettua]]lle. Hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan Kettler perusti [[Preussin herttuakunta\|Preussin herttuakunnan]]. Viron pohjoisosa, [[Eestinmaa]], siirtyi [[Ruotsi]]lle ja [[Tanska]]lle. ==Lähteet== {{Viitteet}} ==Kirjallisuutta==

Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä