Ero sivun ”Idi Amin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
pieniä täsmennyksiä lähteen perusteella
Rivi 39:
}}
 
'''Idi Amin Dada''' (n.1926<ref [[1924]]name=hss /> – [[16. elokuuta]] [[2003]]), oli [[uganda]]lainen kenraali ja [[diktaattori|sotilasdiktaattori]], joka hallitsi maata vuosina [[1971]]–[[1979]].
Amin muistetaan parhaiten hallintokautensa aikana harjoittamastaan [[kansanmurha]]sta, jonka aikana [[murha|murhien]], [[kidutus]]ten ja [[kidnappaus|sieppausten]] uhreiksi joutui arvioidensatojatuhansia mukaanugandalaisia.<ref noinname=hss>{{Kirjaviite 80&nbsp;000–500&nbsp;000| ugandalaista.Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 634| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
Amin muistetaan parhaiten hallintokautensa aikana harjoittamastaan [[kansanmurha]]sta, jonka aikana [[murha|murhien]], [[kidutus]]ten ja [[kidnappaus|sieppausten]] uhreiksi joutui arvioiden mukaan noin 80&nbsp;000–500&nbsp;000 ugandalaista.
 
==Nuoruus==
Idi Aminin lapsuudesta ja nuoruudesta tiedetään hyvin vähän, ja esimerkiksi syntymäpäivästä ei ole tarkkaa tietoa. Hänen kuitenkin uskotaan syntyneen vuosien [[1923]] ja [[1928]] välillä joko [[Kampala]]ssa tai [[Koboko]]ssa.
 
[[Makereren yliopisto]]n tutkijan [[Fred Guweddeko]]n tekemän tutkimuksen perusteella Idi Amin syntyi 17. toukokuuta 1928 Kampalassa. Guweddekon mukaan hänen vanhempansa olivat [[katolinen kirkko|katolisuudesta]] [[islam]]iin kääntynyt [[kakwat|kakwa]]-heimoon kuulunut maanviljelijä Andreas Nyabire ja [[lugbara]]-heimon noitatohtori Assa Aatte. Aminin vanhemmat erosivat pian lapsensa syntymän jälkeen, ja nuori Amin kasvoi äitinsä luona. Guweddeko on väittänyt Nyabiren muuttaneen sukunimensä Amin Dadaksi, mutta eräissä muissa lähteissä ”Dadan” on kerrottu olleen lempinimi, jonka Idi Amin sai sotilasuransa aikana.
Rivi 62 ⟶ 61:
[[Pääministeri]] [[Milton Obote]] alkoi suosia kyvykkäänä sotilaana pidettyä Aminia, ja hänet ylennettiin [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeniksi]] ja [[majuri]]ksi. Vuonna [[1964]] Amin ylennettiin sekä [[kenraali]]ksi että Ugandan maa- ja ilmavoimien komentajaksi. Vuonna [[1966]] Obote lakkautti kuningas [[Mutesa II|Edward Mutesa II:n]] seremoniallisen presidentinviran ja nimitti itsensä presidentiksi. Amin johti hyökkäystä Mutesan palatsiin, ja Mutesa karkotettiin maanpakoon.
 
Amin alkoi rekrytoida armeijaan kakwa-heimonsa jäseniä, [[Lugbarat|lugbaroita]] ja [[Nubia|nuubialaisia]] Länsi-Niilin alueelta läheltä Sudanin rajaa. Ugandassa nuubialaisia pidettiin yleisesti sudanilaisina ja ulkomaalaisina. Oboten ja Aminin välit heikkenivät Aminin sekaantuessa Etelä-Sudanin sisällissotaan, länsiniililäisten värväyksen vuoksi ja Obotea vastaan joulukuussa [[1969]] tehdyn [[salamurha]]yrityksen jälkeen. Vuonna [[1970]], noin kuukausi salamurhayrityksen jälkeen, vallankaappausta pelännyt Obote vei Aminilta maa- ja ilmavoimien komentajan tehtävän ja aikoi syyttää häntä armeijan varojen väärinkäytöstä.
 
[[25. tammikuuta]] [[1971]] Oboten ollessa [[Kansainyhteisö]]n kokouksessa [[Singapore]]ssa Amin ja hänelle uskolliset sotilaat kaappasivat vallan, sulkivat Entebben lentokentän ja valtasivat [[Kampala]]n. Radio Uganda syytti Oboten [[hallitus]]ta muun muassa [[korruptio]]sta, Langon alueen suosimisesta ja muista epäoikeudenmukaisuuksista. Radiolähetysten jälkeen Kampalan kaduilla oli sotilasvallankaappausta juhlivia ihmisiä. Amin lupasi sotilashallituksen väistyvän pian vaalien jälkeen ja vapauttaa poliittiset vangit.
 
Aminin vallankaappausta tuettiin myös ulkomailla, ja hän salli entiselle presidentille [[Mutesa II|Edward Mutesa]]lle valtiolliset hautajaiset ja lupasi demokraattiset vaalit.