Ero sivun ”Camillo Cavour” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
viitteet, pari lisäystä |
||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi = Camillo Cavour
Rivi 23 ⟶ 22:
| huom =
}}
'''Camillo Benso Conte di Cavour''' ([[10. elokuuta]] [[1810]] – [[6. kesäkuuta]] [[1861]]) oli italialainen valtiomies, jolla oli keskeinen rooli yhtenäisen Italian rakentamisessa.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 711| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
==1810–1848: Sotilas, maanviljelijä ja lehtimies==
Rivi 44 ⟶ 43:
Sardinia hävisi Itävallan vastaisen sodan ja Lombardia jäi Itävallalle. Tästä masentuneena kuningas Karl Albert luopui vallasta poikansa [[Viktor Emanuel II|Viktor Emanuel II:n]] hyväksi. Tämä merkitsi suurta käännettä Cavourin uralle. Uudella kuninkaalla oli samansuuntaisia pyrkimyksiä kuin Cavourilla, ja niinpä tämä nimitettiin talousasioista vastaavaksi ministeriksi vuonna 1850. Kuningas huomasi pian Cavourin niin tehokkaaksi hallintomieheksi, että nimitti jo vuonna 1852 tämän pääministeriksi. Alkoi laajamittainen työ Sardinian modernisoimiseksi. Erityisesti kiinnitettiin huomiota teollisuuden kehittämiseen ja rautateiden rakentamiseen.
Cavour ei kuitenkaan unohtanut ajatusta yhtenäisestä Italiasta, vaan piti Sardinian kehitystä alkusoittona koko Italian tulevalle kehitykselle. Italiaa ei kuitenkaan voitu hänen arvionsa mukaan yhdistää ilman vahvaa ulkopuolista tukea. Sardinia osallistui Ranskan ja Ison-Britannian liittolaisena [[Krimin sota]]an ja Cavour käytti tilannetta hyväkseen jotta Ranska ja Ison-Britannia vastapalvelukseksi alkaisivat tukea ajatusta yhtenäisestä Italiasta. Taitavalla diplomatialla Cavour onnistui lopulta saamaan Ranskan keisari [[Napoleon III]]:n jossain määrin myötämieliseksi ajatuksilleen. Napoleon III harjoitti Itävallan vastaista politiikkaa ja oli siten valmis tukemaan Itävallalle kuuluvien Pohjois-Italian alueiden liittämistä Sardiniaan.<ref name=hss />
==1859–1861: Italian yhdistäjä==
Rivi 56 ⟶ 55:
Sardinia oli laajentunut niin suureksi, että oli nimenvaihdoksen aika. Sardinian kuningaskunta muuttui Italian kuningaskunnaksi ja Sardinian kuningas Viktor Emanuel II Italian kuninkaaksi. Pääkaupungiksi tuli [[Firenze]], koska Rooma oli yhä paavin hallussa, eikä Napoleon III sallinut kajoamista paavin valtaan. Cavourin yritykset saada paavi luopumaan vapaaehtoisesti maallisesta vallastaan olivat toivottomia.
Cavourista tuli yhdistyneen Italian ensimmäinen pääministeri. Hänen aikansa oli kuitenkin lopussa. Ylirasitus ja malaria johtivat siihen, että hän kuoli jo kesäkuussa 1861.<ref name=hss /> Hän ei siis ehtinyt nähdä Italian yhdistymisen suurta loppuhuipennusta, eli Rooman liittämistä Italiaan vuonna
Cavour ei ole saanut yhtä legendaarista mainetta kuin vapaustaistelija Garibaldi, sillä hän ei harrastanut suuria eleitä. Kotimaassaan Italiassa häntä kuitenkin kunnioitetaan suurena valtiomiehenä. Paljolti hänen ansiotaan oli, että vuosisatoja vanha unelma yhtenäisestä ja itsenäisestä Italiasta toteutui. Tosin Cavouria voidaan myös
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* Encyclopaedia Britannica (1991)
| |||