Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjattu typo
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Helatorstai''' on vuotuinen [[Kristinusko|kristillinen]] [[juhla]], jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä [[pääsiäinen|pääsiäisestä]] [[Jeesus|Jeesuksen]] taivaaseenastumisen muistoksi.<ref name=KirkTied>{{Verkkoviite | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F854F32FB0787D0AC225771300409FF7?OpenDocument&lang=FI | Nimeke = Helatorstai on pyhä torstai | Ajankohta = 2010-04-28 | Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus | Viitattu = 2012-01-22 }}</ref> Taivaaseenastumisesta kerrotaan [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] ensimmäisessä luvussa<ref>{{raamatunpaikka|Ap. t. 1:3-11}}</ref> sekä lyhyesti myös [[Evankeliumi Markuksen mukaan|Markuksen]] ja [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukkaan evankeliumien]] lopussa<ref>{{raamatunpaikka|Mark. 16:19}}</ref><ref>{{raamatunpaikka|Luuk. 24:50-53}}</ref>. Useimmissa Euroopan maissa päivä on virallinen [[pyhäpäivä]].
 
Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna [[2011]] helatorstai oli vasta [[2. kesäkuuta]], kun vuonna [[2012]] se oli [[17. toukokuuta]]. Vuonna 2013 helatorstai onoli 9. toukokuuta.
 
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta ''helghathorsdagh'', joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä, [[kanttaanpyhät|kanttaanpyhinä]], kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.<ref name=KirkTied />